Sivut

torstai 15. tammikuuta 2009

Haaste

Ettei ihan haamuiluksi mene taas meikäläisellä, niin tunnustan, että lisäilin tuonne edelliseen kirjoitukseen hieman tarkemmin noita lankamääriä. Kaikkia en edelleenkään viitsi yksityiskohtaisesti kirjata ylös, mutta suurimmat satsit. (Jos SNYnkin olisi hieman helpompi suunnitella kevään lahjuksia.. ;oDD ).


Maikkili oli laittanut mulle "halaushaasteen". Kiitos kovasti, ilahdutit minua ja halaan takaisin. ;oD
Mutta jos et ihan kauheasti loukkaannu, niin en jaksa jatkaa haastetta. Mutta annan halauksen silti jokaiselle, joka kirjoitti jotain tuonne 8. päivän kirjoitukseen. Mutta muuten en oikeassa elämässäkään tapaa hirveästi halailla, niin eihän mun tartte nytkään..

Kukkuu..

Tätä pikkuriiviötä voisin kyllä pusutella loputtomiin. ;o) Ja poikakin on oppinut pussailemaan, aina välillä nappasee tutin pois suusta ja moiskauttaa äitiä poskelle!

4 kommenttia:

rasa kirjoitti...

En muuten halaile minäkään, ja kun miehen suvusta niitä halailijoita löytyy niin se on aina yhtä vaivaannuttavaa.. ja siis esim. kälyn miehen isä halaa aina tavatessa ?!?

Epäilen vahvasti että se ainakin minulla liittyy pohjalaisuuteen.. liiankin tarkka omasta henkilökohtaisesta "reviiristä".

Pirjo-Riitta kirjoitti...

;0DD Pohjalaisuudella kait se täytyy tuokin tosiaan selittää.. Onneksi ne ei täällä pohjoisessa ole sen innokkaampia halailemaan, tai sitten mun reviirintarve on niin läpinäkyvä, että ymmärtävät pysyä kauempana. ;o)

äiti-puffa kirjoitti...

Blogissani on sinulle halaus!
Vaikkakin olin jo aiemminkin huomannut sinun vierastavan halailua. Toivottavasti et pahastu, kun tunkeudun virtuaalireviirillesi... :)

Inkivääri kirjoitti...

Voi ei, ihana pusuttelija sinulla siellä! Kaipaan sitä märkien pusujen aikaa pikkuisen salaa, kun eivät nuo isot kölvit, ihanoita hekin vaikkeivät enää pusuttele vapaaehtoisesti, kuule8)