Sivut

lauantai 29. joulukuuta 2007

Pääkallolapaset

Innostuin sitten illalla neulomaan lapaset valmiiksi, ja pääsin nukkumaan vasta puoli kahden maissa. Vuorokausirytmi vähän sekaisin näköjään! Toisaalta on kyllä ihana istua ihan rauhassa ja hiljaisuudessa neulomassa. Kukaan ei tappele tai riehu eikä kerjää mitään. TV:stä tuli joku virolainen (?) elokuva, jonka olisin katsonut loppuun mutta en sitten viitsinyt jäädä enää pitempään valvomaan, kun koskaan ei tiedä kuinka aikaisin aamulla joutuu vääntäytymään sängystä ylös.


Poika sai sitten pääkallolapaset. Pipon neuloin jo viime keväänä, ja siitä saakka olen _suunnitellut_ tekeväni pipolle kaveriksi lapaset. No Nyt On.

Lankana tummanvihreä Novitan Superwash ja pääkallot ValoVilleä. Tuli aika tiivistä jälkeä, kun puikot oli samat kuin edellisissä lapasissa vaikka langat on paksumpaa. Luulisi olevan lämpimät.

Langanmenekki 68g, resorissa 44s, sileässä 46s.


Hymyilytti koko illan, kun esikoinen esitteli isälleen, että katso kun äiti tekee A:lle pääkallolapasia. Mies katsoi niitä ja sanoi, että "juu hienot, paitsi niistä puuttuu peukalot" ja katsoi minua säälivän näköisesti.. että enkö mä raukka ole muistanut lainkaan tehdä peukaloita. Olin neulonut peukalolangan mustalla ja se ei erottunut kunnolla.. mutta en viitsinyt alkaa selittelemään sen enempää. Ajattelin, että siinäpä herra taas miettii käsityön ihmeellistä maailmaa.. ;o)

Seuraava työkin on jo selvillä. Sisko tilasi tyttärilleen villasukat. Oli kuulemma odottanut sellaisia jo joulupukin paketissa.. mutta kun kaikkea ei ehdi vaikka haluaisikin.. ;o)

perjantai 28. joulukuuta 2007

Vetelä kun vehkapa..

On sitten niin laiska ja vetelä oli, ettei saa mitään aikaiseksi. 9v Poijalle on tekeillä lapaset, ensimmäinen on valmis ja toisestakin resori, mutta kun ei vaan jaksa tarttua työhön ja jatkaa. (Jos istahdan sohvalle neulomaan, alkaa väsyttää niin, että tarttis päästä päikkäreille.) Mielessä pyörii mahdolliset seuraavat työt. Tekisi mieli aloittaa jo välillä jokin isompi työ, lähinnä toiveissa olisi itselle puserontapaista. Toisaalta mielessä pyörii ne yksittäiset kerät woolia, joista pääsisi mukavasti eroon, jos nyt keskittyisi neulomaan lapasia (ja pipojakin vaikka).


Tässä kuva pikkuneideistä ulkoilemassa meidän masentavan liukkaalla pihalla. ;o) Turvallinen ulkoilu vaatii kypärän!
Lunta on joissain paikoissa sentin pari, suurin osa on kuitenkin ihan jäätikköä (rinteessä paljasta maata). Tämmöistä on siis nykyään Oulun talvi. Viitisentoista vuotta sitten kun kotiuduin seudulle, lunta saattoi olla metrinkin.


Tässä vetelehtimisen lomassa lisäsin muutaman kuvan tuonne kuvagalleriaan. Taitavat kaikki olla sellaisia käsitöitä, jotka on olleet jo kovasti käytössä, mutta jäänyt aikaisemmin kuvaamatta.

keskiviikko 26. joulukuuta 2007

Kukkalapaset

Parin päivän nyhräämisen jälkeen valmistuivat esikoiselle lapaset, joissa on olevinaan jonkinlaista unikkoa. ;o))


Pohjavärinä Maijaa ja kuviot merinowoolia.
Lapasten koko 10- vuotiaalle sopiva. Neuloin 44 silmukalla, resorissa 2 3/4 puikot, ja sileässä kolmosen puikot.
Langanmenekki 53g.

tiistai 25. joulukuuta 2007

Tämmöisen hienon muumitalon tein aatonaattona (ihan valmismuoteilla). Yhtenä jouluna tein pirkkasivujen ohjeilla tavallisen piparitalon, joka syötiinkin saman tien, hyvä että koristella ehti. Silloin poltin sormenikin pahasti ja sain siihen ison, kipeän rakkulan. Nyt selvisin onneksi vammoitta... Talo on vielä tarkoitus koristella tomusokerikuorrutuksella ja nonparelleilla (ja yrittää peittää nuo sokerivalumat).



Meidän pieni tonttupoika 7½kk pysyi istumassa just ja just sen aikaa, että sain otettua kuvan. Ostin tuon puvun kirpparilta aikoinaan nykyiselle ekaluokkalaisella. Hyvä, että sille oli käyttöä toisenkin kerran. ;o)


On minulla yksi käsityökin kesken. Neulon (edelleen) esikoiselle lapasia. Illalla neuloin puoleen yöhön, enkä olisi millään malttanut lopettaa, mutta piti lähteä rauhoittelemaan pikkuipanaa, joka alkoi riehua sängyssään kun huomasi että äiti ei ole vieressä..
Laitan kuvan lapasista, jos joskus valmistuvat..

sunnuntai 23. joulukuuta 2007

Hyvää Joulua!

Ihan turhaan eilen odottelin siivousinspiraatiota.. ei sitä tullut, mutta kun alistuneesti huokaisten tartuin imurinvarteen, niin jo alkoi villakoirat nurkista hävitä. Sain jopa lattiat pestyä ja lakanat vaihdettua. Eli meillä on joulusiivous tehty, jee.

Mies on "valmistanut" kinkut. Tietääkseni normaalisti ihmisillä kinkku paistetaan yön aikana uunissa, mutta meillä se vaatii monen päivän työn. ;o)) Herra isäntä oli kolmen päivän reissulla Kitkalla. Olivat siellä äijäporukalla yhden kaverin mökillä palvaamassa kinkkuja. Saunan lauteet oli kuulemma olleet täynnä omia ja tuttujen ja tutuntuttujen lihoja (kinkkuja, lammasta, poroa).

Laatikot ostan laiskasti valmiina. Muutama vuosi sitten tein lanttu-, porkkana- ja perunalaatikot itse, ja vaikka meillä oli vieraitakin, laatikoista jäi aina suurin osa yli, joita sitten heitin pakkasesta roskiin helmikuussa..
Italiansalaatti ja rosolli on huomenna _pakko_ tehdä, nam nam, muuten joulu ei ole joulu. Tai muut varmaan pärjäisi ilman niitä, mutta minun jouluuni ne ehdottomasti kuuluvat!

Kaupassa pitää vielä käydä, kunhan ne aukeavat. Viimeiset lahjat on ostamatta, ja tietysti ruokaostoksia täytyy tehdä.


Tämän tonttuperheen kera toivotan kaikille satunnaisille kävijöille (ja jos vakiolukijoita sattuu olevaan, niin sellaisillekin tietysti):

OIKEIN HYVÄÄ JOULUA!!

(JA PALJON SUKLAATA)!!

torstai 20. joulukuuta 2007

Purkutuomio

Tarkoituksena oli neuloa esikoiselle vanttuut. Musta Maija ;oD käytiin erikseen ostamassa, mutta kotoa ei löytynytkään sopivaa väriä kaveriksi (vaikka wooliakin löytyy melkein joka sävyssä..). Kokeilin sitten tuota kirjavaa nallea, joka on minun lempparini kaikista novitan langoista. Mutta näyttää aika pahalta. Siis mä en halua pilata ihanaa nallea tuolla kamalalla mustalla. Purkuun meni tämä työ.
Vähäksi aikaa meni into aloittaa uudestaan, vaikka uudet värit ja kuviokin tyttären kanssa jo valittiin. Illalla menin jo yhdeksältä nukkumaan samaan aikaan lasten kanssa. ;o)




Tämmöiset vauvantossut tekaisin loppulangoista viime keväänä. Tuolla ovat nekin ajelehtineet kaapissa, mutta nyt ovat vihdoin päässeet eteenpäin. Eräs aktiivisempi vaakalainen ;o) kiikuttaa ne muiden neulomusten mukana OYS:n keskososastolle lämmittämään pikkuruisia varpaita.



Koululaisilla on tänään pikkujoulut. Jokaisen piti viedä kouluun 2-3 euron lahja ja syötävää (jaettavaksi kaikille) + oma juoma. Laskiskelin tuossa, että rahaa näihin hömpötyksiin kului melkein 20 euroa! Hirveää rahanmenoa! (Tietysti jos olisin muumimammaäiti, olisivat saaneet omatekoista mehua ja pikkuleipiä tms vietäväksi, ja oltaisiin selvitty paljon halvemmalla, mutta noh..) Lapsista tietenkin pikkujoulujen viettäminen on hienoa.. kaikki viemisetkin pakkasivat reppuihin jo illalla ettei vain aamun kiireissä unohdu. En viitsi heidän kuullen purnata... (Ja onpa tuo pikkusumma siihen verrattuna mitä herra isäntä kulutti omissa pikkujouluissaan. Argh!)

maanantai 17. joulukuuta 2007

Viimeiset joululahjasukat

Meni taas yömyöhäseen näitten sukkien valmistuminen. Vaan valmista tuli, ja enempää lahjasukkia en sitten aio tänä jouluna neuloakaan. Sukat menevät tädilleni (joka saa myös aiemmin esitellyt Kertut). Lähisukulaiset eivät tänä jouluna saakaan yhtään sukkaparia, koska heidät olen sukittanut jo aiemmin, viime jouluna ja pitkin vuotta. Siskon miehelle olisin sukat neulonut, mutta kuulemma "on sillä niitä". No, väkisin en ala kenellekään neulomaan, tekemistä on ihan tarpeeksi muutenkin.

Sukat on farkunsinisen ja harmaan kirjavaa Flotte sockea, koko 40 (silmukoita 64) ja käsiala tällä kertaa tahallisen löysä, joten langankulutuskin vain 63g.




Seuraavaksi meikäläisen ohjelmassa olisikin lahjojen paketointi. Lähetettävät lahjat voi paketoida ihan avoimesti, ja tuolla ne onkin apukeittiön päällisillä odottamassa. Mutta omien lasten lahjat on pidettävä salassa ja piilossa.. ei siis onnistu enää päiväsaikaan, kun pikkuneiti 3½v on hereillä ja seurana koko ajan. Illalla pitäisi jaksaa.. Kaksi vanhinta ei enää usko joulupukkiin (vielä viime jouluna uskoivat!), kun ovat koulussa kuulleet tylsän totuuden. Ekaluokkalainen vielä uskoo. Olenkin varoitellut, että pukki ei enää muista sitä, joka ei usko.

Uudet piparitkin on leivottava, kun edelliset jo syötiin. Minä en tykännyt niistä pipareista, jotka maustoin valmiilla piparimausteseoksella. Seuraavan taikinan teen kyllä perinteisellä Paraisten piparien ohjeella! Lapset taisi saada leipomisesta tarpeekseen itsenäisyyspäivänä, mutta pipareiden he koristelua odottavat innolla. Olen ostanut valmiiksi montaa sorttia nonparelleja, joita sitten "liimaavat" piparit täyteen (näin ainakin viime vuonna).

Mitään suurempaa siivousta en aio tehdä, tavallinen viikkosiivous saa riittää. Omassa rauhassa perheen kesken ollaan kuten jo monena vuonna, joten ei tässä sen kummempia tarvitse hössöttää..

sunnuntai 16. joulukuuta 2007

Tytön pitsibolero

Laitan tähän kuvia pari vuotta sitten tekemästäni bolerosta. On minusta sen verran nätti, että kehtaa esitellä. ;o) Bolero on lojunut tuolla kaapissa esikoisen käytön jäljiltä, mutta löytyi taas kun etsittiin juhlatamineita. Nyt se on sopiva eskarilaiselle, joka tässä poseeraa.

Ohje oli Modassa 5/2005. Pienensin vielä pienintä kokoa eli tämä on xxs. ;o)) Lankana Alfa Glitter, jota meni parikymmentä senttiä vaille neljä kerää (=200g).

Kuvia bolerosta edestä ja takaa. Ensimmäisissä kuvissa neulepinta näkyy hyvin, mutta alimmaisessa taas langan oikea väriä.




perjantai 14. joulukuuta 2007

Marikasseja ja torttuenkeleitä ;o)

Perjantaipäivän ompelin kasseja marimekon kankaista.

Ostin kankaanpalaset jo kesällä alennuksesta ihan tarkoituksenani ommella niistä kasseja joululahjoiksi... piti tietenkin ompeleminen jättää viime tinkaan (maanantaina jos saisi ne postitettua, niin olisivat varmasti ajoissa perillä).

Tässä kaksi kassia pikku-unikosta:


Isompaa unikkoa on sitten nämä kolme kassia. Tykkään tuosta vihreästä väristä, vähän harmittaa kun sitä tuli niin vähän esille. Mutta ihanan pirtsakat kuitenkin. ;o))


Kassit on kooltaan noin 45*45 tai vähän isompia.

Jos ompelut jäi viime tinkaan, on minulla vielä yksi lahjasukkakin alkutekijöissään (pari senttiä vartta neulottuna) .
Joulukorttien kirjoittaminenkin jää yleensä viimeiseen mahdolliseen iltaan, mutta tänä vuonna olinkin ennätysmyöhässä! Kirjoitin kortit valmiiksi vasta perjantaiaamuna. Hyvin ehtivät ja lähtivät postinkantajan mukana punaisessa kuoressa eteenpäin. ;o)

Eskarilaisneiti teki joulutortuista enkeleitä.

Hienoja, vai mitä! Neliöt leikattiin kuten tavallisissa tähtitortuissa, neiti vain teki taitokset
eri lailla. Näihin ei laitettu edes hilloa pilaamaan kauneutta. ;o)

keskiviikko 12. joulukuuta 2007

Katsokaa: sukka

Siinä se on:


Sukka valmistui sunnuntaina. Suurin osa siitä syntyi kuitenkin jo perjantain ja lauantain välisenä yönä, kun miehen kanssa katsottiin "uusi" Tuntematon sotilas (jossa Kari Väänänenkin on niin nuori ja komea..).

Sukalla on oikeasti jo kaverikin. En vain viitsi pyytää poikaa enää uudestaan poseeraamaan..

Sukat ovat kokoa 38/39. Lankana siis Flotte socke, silmukoita 60 ja langankulutus tasan 60g.

Ikävä kyllä käsiala oli tällä kertaa taas niin tiukkaa, että sukat ei paljoa jousta eivätkä kunnolla mahdu 9v poijan tukevaan jalkaan. Paljaaseen jalkaan menevät hyvin, mutta eivät varmaan toisen sukan päälle. Ja poijaalla kun aamulla pukeminen on muutenkin aikaa vievää puuhaa, niin siinä ei saa vaatteet kiristää..
Sukat menkööt sirompaan jalkaan joululahjaksi. ;o)


Todisteeksi siitä, että osaan neuloa muutakin kuin ihan perussukkaa, laitan kuvan alkuvuonna neulomistani dominosukista. Ovat neiti esikoisen. Lankana Regian (kamala) Crazy color.

maanantai 10. joulukuuta 2007

Naistenmessut käyty

Lauantaina käväisin Oulun naistenmessuilla. Vakaana aikomuksena oli löytää jotain kivaa joululahjaksi, mutta nuukuus iski taas kerran ja haaveeksi jäi. Tosin en voinut vastustaa tätä pientä pulleata enkeliä, jonka ostin itselleni. (Liminkalaisen keramiikkapaja TiinaMarin tuotantoa.)
Enkeli on kuin vanhin tyttäreni (10v), joka laulaa ronottaa päivät pitkät ja luultavasti uskoo kuulostavansa anna-abreulta. ;o)) (Tai siis tytär on laiha kuin tikku, mutta tuo itsevarma ilme on samaa..)




Toinen ostos oli tämä minikokoinen kuksa. Aivan suloinen!
Taidan antaa sen esikoiselle joululahjaksi. Tytär kuulemma kerää avaimenperiä, ja tämä olisi jo kolmas täydentämään hänen kokoelmaansa... ;o)


torstai 6. joulukuuta 2007

Itsenäisyyspäivää

Koululaisilla oli tiistai-iltana koululla itsenäisyyspäivän juhla.
Meillä mies joutui tietenkin taas Lappeenrantaan työkeikalle näiksi kolmeksi päiväksi ennen itsenäisyyspäivää. Vähän tympäsi, kun olin etukäteen miehelle vannottanut, että tulet sitten sinne juhlaan sinäkin ettei minun aina tarvitse yksin mennä. Mutta minkäs teet, kun käsky käy. (Ja olen kyllä jo niiiin tottunut raahaamaan laumaani yksin eteenpäin.)

Juhla kesti vain puolisen tuntia ja eri luokilla oli lyhyet esitykset aiheena marimekko, missikisat ja armi kuusela, paavo nurmi ja lasse viren, dingo ja lordi sekä tietenkin kimi räikkönen, kaikki nämä missä on jonkinlaista aihetta voitonjuhliin... Laulettiin siniristilippumme ja maamme-laulu.

Meidän lapsia on jo neljällä luokalle, ja minä tietenkin posket punaisena istuin penkissä jännittämässä heidän puolestaan. ;o) Juniori oli juhlassa todella reippaana, ja vaikka oli syönyt viimeksi monta tuntia aikaisemmin, jaksoi kiltisti odottaa kotiin saakka tisuttelua.


Tänään lapset ovat leiponeet pipareita. Meillä oli kotonakin tapana leipoa pipareita itsenäisyyspäivänä, nyt se kuuluu meidän jouluvalmisteluihin. Minun ei oikeastaan enää tarvitse toimia kuin paistajana, kun lapset leipoo. Osaavat jo melkein kaikki kaulitakin itse. Piparit on välillä ulkonäöltään mitä sattuu, mutta aina ne tulee syötyä.
Illalla laitetaan kynttilät ikkunalle palamaan, ja tarkoituksena olisi pitkästä aikaa seurata myös linnan juhlia.




Juniori on alkanut syömään soseita.
Parina päivänä on syönyt jo aamu- ja iltapuuron sekä päivällä kuningatarsosetta. Perunamaissia tarjoan myös välillä, mutta se ei aina kelpaa. Poika ei enää suostu syömään rintaa joka kerta kun tarjoan. Harmittaa, kun pelkään maidontulon vähenevän olemattomiin.
Me ollaan silti tehty enkkari. Juniori on saanut rintamaitoa kaikista isoimmaksi meidän ipanoista. Olen ylpeä itsestäni! Ja juniorista!!

Kuvassa juniori on sellaisessa kunnossa (mustikkasosetta ympäri naamaa), että hän on suloinen vain omien vanhempiensa silmissä. Mutta laitanpa kuitenkin. ;o))


Sain muuten vihdoin vaihdettua virkkuukoukun puikkoihin, ja ai että, on se vaan neulominen minun alaani. ;o) Aloitin 9v poijalle villasukkia. Poika valitsi yllättäen langaksi turkoosin flotte socken (olin ihan varma, että hän haluaa mustat sukat, mutta kaipaa kuulemma väriä).

tiistai 4. joulukuuta 2007

Roseehuivi

heips.

Sain sitten vihdoin ja viimein valmiiksi tuon roseehuivini. Hiphei ja hurraa!!

Huivi valmistui jo toissailtana (en ole aikaisemmin ehtinyt kuvaamaan) ja se on jo uudistettukin. Kauppareissulla ipanoitten kanssa mulla oli uusi, hieno, ihailevia katseita keräävä huivini kaulassa. Meinasin vähän väliä lentää selälleni.. ei suinkaan liukkaiden kelien takia, kuljinpa vaan niin nokka pystyssä. No, ei vaan. (Olipas tyhmä vitsi.)
Mutta ihan hieno se on. ;o))




Jostakin syystä huivin teko tökki normaalia enemmän. Siis kukkasten pyörittely oli mukavaa puuhaa, ja niiden yhteenvirkkauskin ok ;o).. huivi vaan tuntui kuuluvan niihin kirottuihin käsitöihin, jotka ei meinaa valmistua ikinä. Mutta kun minä olen sisukas ja päättänyt, että uutta ei aloiteta ennen kuin nykyinen työ on valmis, niin kyllä se siitä.. joskus.. Minä en siis siedä ufoja nurkissani (toki niitäkin on, mutta hyvin piilotettuna)!

Joka ikinen kerta kun luulin juniorin nukkuvan kunnon päikkärit, ja istuin sohvaan mukavasti huivintekele käsissäni, vaunuista kuului välittömästi "byyää". Sama juttu illalla, kun ajattelin keskittyä ihan vaan käsityöhön ja vilkuilla telkkaria kulmakarvojen alta, ipana ei nukukaan kuin pätkän kymppiuutisten aikaan ja haluaa tisulle ennen kunnon unia ja vielä äidin pitämään kädestä kiinni, että saa unen päästä kiinni. Huoh.

Mutta en valita. Mieluummin tuo ihana ipana kuin 24 tuntia vuorokaudessa käsitöille. ;o)

Ai niin, ja lankaa kului tasan kaksi kerää Topp mohairia.
Huivin ohje tuli Villavintiltä ostamani pyörylän mukana. Tein huivin alareunaan kaksi kukkasta lisää (mallissa oli kolme), kun halusin mahdollisimman ison huivin. En viitsinyt huivia sen kummemmin pingottaa tai oikoa, ei se kuitenkaan pysyisi kuosissaan.

perjantai 30. marraskuuta 2007

Vanhempia sny- paketeita

Laitan tähän vielä kuvia aikaisemmin saamistani paketeista.

Ylemmässä kuvassa on elokuun paketin sisältöä, eli puikkostoppareita, jotka on jo käytössä hyväksi havaittu ;o), pieni runovihkonen "Hetki ystävyydelle", _ihania_ marimekkoserviettejä. Puttipajan sydämiä, joista en vielä tiedä, laitanko kuusenkoristeeksi vai pakettikortiksi omatekoisille lahjoille, hmm. Kuvasta puuttuu pieni laventelisaippua, joka on jo käytetty loppuun.. oli ihanan vaahtoavaista sekä namit, jotka katosi heti meidän makureiden (= minä ja pikkuneiti) suuhun .



Syyskuun paketissa oli nämä kaksi kerää topp mohairia ja yrttilakupötköjä. Topp mohairit on mitä parhainta peruspunaista väriä, nam. Yrttilaku on kuulemma snyni Kikin suurinta herkkua, johon halusi minutkin tutustuttaa. Yrttilakut olikin tosi herrrkullisia, nam nam.. tullut niitä ostettua itsekin tuon ensimmäisen maistelun jälkeen..




Tämä ei liity mitenkään aiheeseen, mutta laitanpa tähän kuitenkin.. minä joskus muinoin (yläasteella tai lukiossa, en muista tarkasti) neuloin itselleni jostain anttilan mohairsekoitteesta villapuseron konttineuleella. Kaksi riviä tuli lilalla ja väliin yksi kerros kirkkaanpunaista. Olen jälkeenpäin miettinyt monta kertaa, että miksi valitsin niin mahdottoman väriyhdistelmän (tuota punaista kun pitää muka saada joka paikkaan..). Mutta kuten ylläolevasta Kikin ottamasta kuvasta näkee, punainen ja lila sopivat sittenkin yhteen!!
Mainitsemani pusero on vieläkin hengissä. Siskoni säilyttää sitä vanhempiemme kotona (mummulassa) ja vetäisee ylleen aina kun tarpeeksi palelee, siellä on nimittäin usein tosi kylmä.

Pitääkin joskus ottaa kuvia vanhoista neuleistani, joitain ainakin on vielä äidilläni käytössä. ;o)

keskiviikko 28. marraskuuta 2007

Marraskuun sny- pakettini

Eilen tuli marraskuun paketti.

Silloin kun postia oikein odottaa, se tulee tietenkin toista tuntia myöhässä. Hain postin iltapäivän puolella samalla kun nukutin junioria vaunuihin. Piti sitten vielä oikein kiusata itseään ja jännittää vielä vähän.. vein postin sisälle kylmän rauhallisesti, vähän vaan kolistelin ja pyörittelin pakettia.

Juniorilla meinasi nukkumaanmeno jäädä pelkäksi unilauluksi.. mutta erehtyi vaan poika pistämään silmänsä kiinni ja niin nukkumatti vei, ja pääsin avaamaan pakettia..



Paketista löytyi sny:n neulomat sormikkaat ja calorimetry (lankana punakirjava nalle ;o)) ), käsityöpussukka (kuvassa taitettuna kaksinkerroin), joille kaikille on kovasti käyttöä.
Sabrina- lehti, jossa näytti olevan kerta kaikkiaan ihania neuleita. (Jos nyt aloittaisin neulomaan itselleni puseroa kaapissa jo muutaman vuoden marinoituneista langoista.. odottavat siellä sopivan ohjeen ilmaantumista.) Kuviosakset, joita piti heti kokeilla. Kaunista aaltokuviota näyttää tulevan (en tiedä näkyykö paperi kuvassa kunnolla). Ja kauniita, jouluaiheisia tarra-arkkeja. Ajattelin tänä jouluna selvitä tylsästi ostokorteilla, mutta nuo tarrat suorastaan vaativat päästä askarreltavaksi. Ilmeisesti viikonloppuna suuntaan tiimariin ostoksille. ;o))

Suuret kiitokset omalle Snylleni! Olen ilahtunut joka paketista, niitä on ollut ilo saada ja avata. Tosiaan niin kuin olisi joulu joka kuussa. ;o) Jos vain joku viitsii järjestää uuden kierroksen, olen innolla mukana. On tämä ollut niin kivaa!

Niin, ja minun snyni oli Kiki /purkaja. Käväisin heti Kitin blogissa, ja se näyttikin tutulta! Olen siellä käynyt kurkkimassa ainakin näitä salaisia paketteja. Jos olisin ehtinyt tarkemmin lukemaan, olisin ehkä osannut yhdistää oikeaan henkilöön... ;o))

Kikille: sormikkaat on sopivat, ja peukalokiila tosi hyvin istuva. Calorimetry on minullakin ollut "joskus toteutettavien"- listalla, mutta en ole vielä saanut edes ohjetta tavattua läpi. Suurkiitokset vielä kerran!






maanantai 26. marraskuuta 2007

Lähettämäni SNY- paketit

Minä edelleen jännityksellä odotan viimeistä pakettiani ja tietoa siitä, kuka paketteja näiden neljän kuukauden ajan on minulle lähetellyt. (Tai etunimen jo tiedänkin, mutten osaa sitä yhdistää mihinkään nimimerkkiin tai mahdolliseen blogiin!)

Minä olen lähettänyt paketteja Helsinkiin Sari (puikonheiluttajalle). Sarilla ei ole blogia, eikä hän ole sny-sivuillakaan kommentoinut saamiaan paketteja. Sen verran ollaan kuitenkin käyty sähköpostin kautta keskusteluja, että tiedän hänen olleen niihin tyytyväinen. ;o)

Sari kertoi käyttävänsä pääasiassa 7veikkaa ja nallea, ja halusi niille vaihtelua. Hän pitää kuulemma kirkkaista väreistä ja ruskan sävyistä. Tältä pohjalta siis lähdin suunnitelemaan..

Elokuun paketista otin kuvan tavallisella kameralla, joten kuva valmistui reilusti jälki junassa. Paketissa oli Isonkyrön vanhan ajan markkinoilta ostamani Määkylän puodin hahtuvakiekko, pakkaus seetripuunpalasia ja hyvän ystäväni tekemiä kellukynttilöitä.


Syyskuun paketista ei ole kuvaa, mutta siinä lähetin vihreänkirjavaa (sitä kirkkaampaa sävyä) Step- lankaa, perussukan ohjeen ohuille langoille, Enkelin eväspussin enkelimagneetin ym pientä.

Lokakuussa lähetin Seinäjoen käsityömessuilta ostamani kaksi vyyhtiä Wetterhoffin mustaa Sofiaa ja ohjeen virkatuille lapasille sekä pussillisen yrttilakua (maku johon tutustuin ja ihastuin oman snyni ansiosta).

Marraskuun paketista Sari löysi kerroslaskurit, puikkostopparit pitkille puikoille ja sukkapuikoille sekä Ylistaron kehräämön ihonväristä huovutusvillaa. Namina Maraboun pieni suklaarasia.

sunnuntai 25. marraskuuta 2007

Lepopäivä ;o)

Eilen kävi vielä parit synttärivieraat (lähinnä aikuisia). Tänään ei enää jaksaisi juhlia, eikä onneksi tarvitsekaan (kahden päivän kemut on ihan riittävät ;o)) ).. illalla alkoi olla jo aika puhkiolo.
Kakarat riehuu ja huutaa koko ajan, olohuone on täynnä pikkulegoja. Pojatkin unohtivat bioniclensa vähäksi aikaa ja leikkivät porukalla Belville- legoilla. Meille on niitä kertynyt esikoisen 5v- synttäreistä saakka, joten jokaiselle löytyy oma prinssi tai prinsessa (tai noita). Nyt lapset lähtivät pihalle laskemaan mäkeä. Toivottavasti suurin ylienergia jää sinne. Juniorikin lähti nukkumaan vaunuihin. Mikä ihana rauha ja hiljaisuus!

Juniori oppi sitten vihdoin ja viimein kääntymään vatsalleen. Keskiviikkona taisi vääntäytyä ensimmäisen kerran selältä vatsalleen ihan ilman apua, hitaasti ja kankeasti.. Nyt pyörähtää jo tuosta vaan eikä pysy hetkeäkään selällään. ;o)
Perunamössöä pikkuherra syö enimmillään puoli purkkia, eli tisumaidolla enimmäkseen vielä kasvaa. Eilen kun oli vieraita, eikä juniori millään meinannut malttaa keskittyä tisutteluun, minulla kastui kaksi puseroa märäksi maidosta..


Käväisin tuossa ostamassa itselleni joululahjan!
Tilasin akateemisesta "Best on Interweave Knits"- kirjan. Voipi olla, että muualta saa halvemmalla, mutta mun pikapankkikortilla ei paljon ulkomaanostoksia tehdä, enkä köyhänä kotiäitinä uskalla luottokorttia ajatellakaan. Piti jättää tilaus mahdollisimman myöhäiseksi (toimitusaika 2-3 viikkoa), että maltan laittaa kirjan joulupukin pussiin odottamaan. (Siltä varalta, etten muuta saa, niin on edes yksi lahja, heh.) Viime vuonna ostin itselleni kirjan "Folk Shawls". En ole siitäkään vielä ehtinyt mitään neuloa, mutta jos sitten joskus. ;o)

lauantai 24. marraskuuta 2007

Synttärit vietetty, huh

Eilen satoi koko päivän lunta, ja maailma oli ihanan höttölumen peitossa.
Kävin pihalla lykkimässä vauvaa nukkumaan ja hakemassa postin (ei tullut vielä SNY- paketti, vaikka sitä jännitin, heh).. lumen alla oli liukas jäätikkö, ja minä tietenkin lensin persuuksilleni. Junioria nauratti kovasti, kun äiti yhtäkkiä hävisi näköpiiristä ja kuului vain äkäistä ähinää..



Synttäreillä lapsia oli 14. Juniori jos lasketaan mukaan, niin 15.
Lapset tulivat suoraan koulusta nälkäisinä, joten laitoin ensin tarjolle ranskalaisia, nakkeja, lihapullia ja kananugetteja sekä kurkkua ja porkkanaa. Sen jälkeen vasta saivat herkkuja (täytekakkua, jätskiä, vaaleanpunaisia "mokkapaloja", keksejä yms). Tytöt olivat mukana auttamassa ja kattamassa pöytää. Ja herkut tekivät hyvin kauppansa.

Ja ettei juhlat menneet pelkäksi riehumiseksi, piti keksiä jotain ohjelmaakin.. oli aarteenetsintää, pantomiimia ja vettä kengässä- leikkiä. Välillä koko porukka kävi pihalla laskemassa mäkeä. Meillä on tuossa pieni rinne, jossa on mukava laskea liukureilla. Ja kuten kuvasta näkyy, kaikkia kiinnosti lahjojen sisältö.




Illalla kaksi nuorimmaista neitiä kävikin hirveillä ylikierroksilla, huh sitä räkätystä ja käkätystä. Nukkumaan päästiin sentään jo puoli kymmenen maissa, ja äkkiä alkoi tuhina ja kuorsaus kuulumaan joka sängystä.
Mieskin kotiutui reissusta yhdentoista jälkeen.

torstai 22. marraskuuta 2007

Synttärivalmistelua ja tavallista elämää

Käsityöt ei taas meinaa edistyä lainkaan. 15 valmista "ruusuketta" olen virkannut toisiinsa, mutta se on vasta puolikas huivi.

Maanantaista saakka olen ollut yksinhuoltajana, kun mies lähti etelään reissuhommiin. Ei kuitenkaan ihan etelän lämpöön päässyt, vaan matkustelee tuolla Lappeenranta-Hanko- akselilla.
Meidän perhe kun asuu "mettillä" ja ollaan yksiautoisia, olen tyytyväinen, kun minulla on kerrankin auto omassa käytössä. ;o) Kahden nuorimman ipanan kanssa olen saanut hoidettua monet venahtamaan päässeet asiat, kuten 9v poijan silmälasien korjauttaminen.
Poijalla oli koulussa osunut lumipallo kasvoihin, ja silmälaseista lähtenyt toinen linssi irti ja mennyt hukkaan. Koko koulu kait siellä oli kontannut ja etsinyt linssiä, mutta eipä ollut lumihangesta löytynyt. Koulun vakuutuksen piikkiin onneksi luvattiin uusi linssi.. paitsi että eilen kun vietiin lasit korjattavaksi, optikko sanoi, että lasit on jo siinä kunnossa, että kehyksetkin on pakko uusia. Optikko uskoi, että nekin saadaan maksettua vakuutuksella. Juu, uskoa saa ja toivoa kanssa, mutta miten oikeasti käy.. se jää nähtäväksi. Pari kolme viikkoa nyt odotellaan uusia laseja.


Tämän viikon olen yrittänyt saada huushollin kaaosta hillintään.. maanantaina aloitin pienellä alkujärjestelyllä... eli tavaroiden kuljettamisella omille paikoilleen. Minä En Ymmärrä, Miten Joka Paikka voi olla Täynnä Tavaraa. Joka huoneesta löytyy leluja, piirustuksia, kyniä, askartelusilppua, leluja, videokaseteita, lainakirjoja ja koulukirjoja, leluja, vaatteita, pyykkipoikia ja leluja. (Vaikka nuo riiviöt joskus porukalla keräävätkin kaikki pois, huusholli pysyy siistinä noin viisi minuuttia, kun sotkeminen alkaa alusta. argh!)

Eilen sain imuroitua ja pestyä lattioita. Tänään olisi tarkoitus leipoa kakkupohjat. Olen ottanut tavaksi leipoa kaksi (tai jopa kolme) 3-4 munan kakkupohjaa lasagnevuoassa, ja kasata niistä sitten isompi kakku. Jos paistan useamman munan kakun, se jää keskeltä raa'aksi (ihan uunin vika!). Kaikki muut herkut onkin sit kaupasta ostettuja tyyliin: suolapähkinöitä, shipsejä, marmeladikarkkeja, jäätelöä. Vähän turhan kalliiksi tulee.. mutta helpommalla pääsee. ;o))

Neiti eskarilainen täyttää lauantaina 6 vuotta, mutta synttäreitä vietetään jo perjantaina. Kaikki eskarin tytöt on kutsuttu, lisäksi isommille tulee kavereita. Saa nähdä millainen vilske ja vilinä talon täyttää! Tosi mukavaa!!

perjantai 16. marraskuuta 2007

Lankaa, lankaa, lisää lankaa

Eilen hain postista Ketunpäästä tilaamani sukkalangat. Sattuipa vielä niin hassusti, että tilaamaani (ja maksamaani) sukkalankapakettia ei löytynytkään heiltä varastosta.. ja sain korvaukseksi valita uudet langat alkuperäistä isommalla summalla. Jes. 650g ihania sukkalankoja: stepiä, bambusekoitetta ja perussukkalankaa.



Mukana tuli myös näitä Hand made- merkkejä. Malttaako noita edes käyttää! Piti taas kokeilla kameraa, "kämmenet" on luonnossa 2,5cm pitkiäAlkaa tuntua, että minulla on tässä blogissa ihan väärä otsikko. Värin pitäisikin olla sinistä eikä punaista... ;o)

torstai 15. marraskuuta 2007

Roseekukkasia

Niinhän siinä kävi, että pipo, jonka niin mielellään olisin laskenut valmiisiin töihin ja pois käsistä, ei ollutkaan poijalle sopiva (ei kuulemma tullut tarpeeksi korville). Piti purkaa osa päälaen kavennuksista, ja neuloa parikin kertaa uudestaan. Nyt istuu kuin olisi kasvanut päähän kiinni..



Eilen aloin värkkäämään (virkkaustahan tämä ei ole) roseekukkia. Lanka on ToppMohairia, jonka sain SNY:ltäni lokakuun paketissa. Ihanan punainen väri! Salaisen ystäväni ehdotuksena olikin, että tekisin langasta huivin joko salomoninsolmuilla tai roseepyörylällä. Siinä olikin onkelmaa kerrakseen, pähkäilin monta päivää ja viikkoakin, kumman tekisin. Nyt se on päätetty! Langasta syntyy talvinen ruusuhuivi. Tai ruusuinen talvihuivi. ;o)



Kuvassa olevat kokonaiset kuusi ruusuketta tein eilen. Ensimmäisen teko oli aika kankeaa, kuin olisi ollut kaksi vasenta kättä, liian pieni ympyrä ja neulakin aina hukassa. Mutta seuraavat oli jo helpompia ja mukavampia tehdä. Nyt voin jo sanoa olevani innostunut ja ihastunut uuteen työtapaanKunhan lapset tuosta lähtevät nukkumaan, pääsen vihdoin rauhassa tekemään lisää ruusukkeita. (Kiltit lapset onkin jo varmaan nukkumassa, meillä ne (osa) on vasta isän kanssa saunassa.)

keskiviikko 14. marraskuuta 2007

Tuntuu, että istun tietokoneella koko ajan. Tai ei tietenkään ihan KOKO aikaa.. pitäähän välillä laittaa ruokaa, siivoskella, vauvan kanssa tissutella ja höpötellä, 3v neidille keksiä ajankulua. Mutta ajatukset pyörii tässä omassa blogissa (ja sen kehittelyssä.. ;oDD ).

Laitoin tuohon sivuun linkin "kuvagalleriaan", jossa on esillä joitain töitäni. Olen toki neulonut enemmän , mutta kaikista valmistuneista neuleista ei ole otettu digikameralla kuvia. Joitain olen kuvannut "normaali"kameralla, skannailen niitä galleriaan myöhemmin, paremmalla ajalla. (Nyt ruoanlaittoon, koululaiset kotiutuu ennen kolmea.)

maanantai 12. marraskuuta 2007

Pipolle kaveri

Minä kun en tykkää kerätä jämälankoja, piti heti aloittaa uusi pipo edellisen loppulangoista. Vanhin poika halusi sen. Poijalla on jo ennestään pari kotikutoista pipoa, mutta hyvä vaan, jos äidin tekemä kelpaa. ;o)
Poika oli koulussa, kun pipo valmistui, joten juniori poseeraa taas tässä:


Sininen ja beige ovat Smartia ja tummanvihreä jotain vanhaa Novitan Superwashia (saman paksuisia lankoja muuten). Beige onneksi loppui, sinistä jäi vielä ikävä nysä jäljelle. Langanmenekki kokonaiset 55g.

Sorruin tilaamaan Ketunpää-Tuotteesta sukkalankapaketin (ynnä muuta pientä kivaa). Poikiani ajattelin, ja tilasin sinikirjavan paketin tällä kertaa.

Pitäisikin käydä läpi lankavarastoa. Tai siis hipelöin ja silittelenhän minä lankojani harva se päivä, mutta ihan laskemalla laskea.
Osallistuin helmikuussa Lankahamsterikisaan, ja sain mielestäni kulutettua lankoja pois ihan kiitettävästi. Nyt lankaa näyttää kertyneen nurkkiin enemmän kuin koskaan. Olen tunkenut kerät tiukemmin ja tiukemmin muovilaatikoihin, ettei kukaan huomaisi niiden lisääntyvän.. Tai ei minulla lankaa ole kuin _korkeintaan_ 15 kiloa!
Mutta pidän itseäni nuukana ihmisenä, joka EI tuhlaa. Ja lisäksi minulla EI ole varastotilaa millekään muullekaan, niin miksi lankaa pitää olla säilöttynä pahan päivän varalle..

lauantai 10. marraskuuta 2007

Pipo puikoteltuna

Sain kuin sainkin valmiiksi siskon pipon.

Muutama päivä taisi mennä etten jaksanut koskeakaan puikkoihin. Tarpeeksi kun on univelkaa, ei edes käsityöt maistu. Koko yötä en ole nukkunut putkeen varmaan kymmeneen vuoteen, mutta siihenkin tottuu. Vauvahan herää syömään vaihtelevasti kaksi, kolme kertaa yössä. Lisäksi isommat herättelee.. milloin on pissahätä, jano, tai muuten vaan pimeä pelottaa.

Mutta kun välillä malttaa mennä ajoissa nukkumaan , niin eipäs olekaan enää _niin_ zombimainen olo (sanoo hän, joka eilen sortui katsomaan Hiljaisen todistajan ja oli sängyssä vasta klo 1).


No, joka tapauksessa pipo on tässä. Lankana Smart ja siitä siskon valitsemat värit. Langankulutus 64g kolmosen puikoilla. Käsiala ei ole oikein hyvää, mutta jos tuo siskolle kelpaisi. ;o)

keskiviikko 7. marraskuuta 2007

Puolivuotisneuvolaa

Käytiin juniorin ja 3½v pikkuneidin kanssa neuvolassa.
Juniorin mitat on 68,5cm ja 8760g. Ihan potra poika. ;o)

Neuvolantäti oli vähän huolissaan, kun meidän juniori ei vielä käänny vatsalleen. Isompien neuvolakorteista tarkistin, ja kaikki muut ovat oppineet kääntymään jo 5kk:n iässä. Nuorimmainen ottaa elämän kait turhan rauhallisesti. ;o) Kaikki muu kyllä kiinnostaa.. seuraa muitten tekemisiä tarkasti, on kova poika juttelemaan, pärräämään ja murisemaan, nauraa kikattaa jatkuvasti. Tarraa kiinni kaikkeen mihin suinkin ylettyy (ja vie suuhun). Mutta ei käänny, ei. Varpaat on tämän hetken IN-juttu kuten kuvasta näkyy.

Joulukuun puolella eskarilaisella on 6-vuotisneuvola. Terkkari haluaa kuulemma silloin katsastaa juniorin liikkumiset. Jos ei vieläkään kääntyile, pitää varata aika fysioterapeutille. No joo, katsotaan nyt...


Käsityöt ei etene mihinkään. ;o/
Siskon pipoa olin neulonut resorin verran, mutta senkin purin kun en tykännyt. Aloitin illalla alusta 3o1n- ribbinä, mutta en sitäkään jaksanut kuin muutaman kerroksen.

On tullut ilmeisesti valvottua (ja ylensyötyä), kun aamuisin herään ihan silmät ristissä. Illalla valvon melkein puolille öin telkkarin ääressä muka neulomassa ja kolmena aamuna viikossa pitää herätä jo puoli seitsemän laittamaan kaksi isointa koululaista matkaan. Ja minä tarvitsen oikeasti yhdeksän tunnin yöunet!

tiistai 6. marraskuuta 2007

Kirjontaa

Eilisillan vietin kansalaisopiston rekipeittokurssilla kirjomassa uutta seinävaatettani. Työn alla on Vuorelman Satumaa. Alkutyöt (kuvan jäljentäminen kaavapaperille ja paperin/kuvan harsiminen kankaalle) tein jo keväällä. Tänä syksynä en ole saanut aikaiseksi kuin kaksi kukkaa ja pieniä ympyröitä.. ;o)) Miten on mahdollista, että ihminen istuu kolme tuntia käsityönsä äärellä ja saa kirjottua siihen kokonaista neljä riviä eli yhteensä kokonaista 16 rengasta? Siten, että tekee ja purkaa, tekee ja purkaa. En ole kyllä vieläkään ihan tyytyväinen työn jälkeen, mutta nyt saa jo olla, muuten en saa tätä ikinä valmiiksi.

Mietin jo (ainoan kodin ulkopuolisen) harrastukseni poisjättämistä vähäksi aikaa. Junioria käy sääliksi, kun hänellä ei oikein synkkaa isänsä kanssa... Huutaa kuulemma suurimman osan ajasta kun olen poissa. Juniori juo kyllä maitoa pullosta, ettei hänen tarvitse nälissään olla, mutta ilmeisesti tissinkaipuu on kauhea tai on vaan niin mammanpoika. Poika on kyllä ihan riemuissaan, kun illalla palaan kotiin. Mies vakuuttaa pärjäävänsä (ja pärjää toki), mutta en tiedä, onko mun harrastus niin tärkeä. Jos juniori kestäisi traumoitta yhden illan viikossa olla ilman äitiä?




Ensimmäinen iso kirjontatyö oli Tilhipihlaja, jota tein parisen vuotta (kotona ja kansalaisopistossa). Haaveilen tekeväni ainakin kuusi erilaista seinävaatetta, joista jokainen lapsi saisi perintönä omansa. ;o) Neiti eskarilainen jo yhtenä päivänä varasi omansa: "äiti saanko mä sit sen missä on niitä marjoja?".



Viikonloppuna kaivoin lapsille toppavaatteet ja villasukat esille, kun aamulla oli pakkasta melkein 10 astetta.
Isoimmalla pojalla jalka kasvaa sellaista vauhtia, että melkein joka vuosi joutuu ostamaan kahta numeroa isommat Kuomat kuin edellistalvena. Nyt 9- vuotiaana poijan kengänkoko on 39. Hän näyttikin olevan ainoa, joka on myös uusien villasukkien tarpeessa. Kävinpä sitten läpi sukkalankavarastoni. Näyttää (herkulliselta), että olen ostiskellut lankaa vain omia sukkiani varten, on sen verran punavoittoista. ;oD
Regiaa on vain yksi kerä, ja se ei riitä. Siniruskeaa opalia on kaksi vyyhtiä, ja siitä on tarkoitus tulla huivi, kunhan löydän kivan mallin. Ehkäpä tästä sain hyvän syyn käväistä lankakaupassa.

maanantai 5. marraskuuta 2007

Unohtui edellisestä

Ensinnäkin SNY:lleni tiedoksi, että Sukat ovat jo olleet kovassa käytössä. En viitsinyt alkaa lyhentelemään, kun olisi mennyt turhan hankalaksi. Taidan itsekin seuraavalla kerralla neuloa vähän "väljemmät" (pidemmät) sukat.. nämä on nimittäin toossi mukavat jalassa. Varpaat hymyilevät ja silleen. ;oD

Toiseksi, jos JOKU viitsisi neuvoa, miten tuohon sivupalkkiin liitetään "nappi" niin että se toimii myös linkkinä, niin olisin kiitollinen! Sain laitettua "kuvana" tuon Mystic Waters"- napin, mutta sehän ei oikeasti toimi.

Tomera apupupuni ja minä odottelemme siis neuvoja. ;o))

lauantai 3. marraskuuta 2007

Juniorin villapusero ym höpinää

Viikonloppuna ei sitten millään ole rauhaa kirjoittaa. Aina on joku selän takana odottamassa vuoroaan koneelle.

Juniori täytti eilen puoli vuotta!
Hänellä on jo kaksi pientä hampaanalkua alaleuassa, ensimmäinen ilmestyi syyslomalla ja toinen viime perjantaina, samana päivänä kun esikoiselta vedettiin pari rautahammasta pois. ;o)

Juniori on ollut TÄYSimetyksellä tähän saakka.. mikä minusta on TOSI hienoa, koska muita lapsia olen imettänyt korkeintaan kolmen kuukauden ikäiseksi (paitsi 7kk esikoista, joka ei huolinut pulloa lainkaan). Nyt halusin kokeilla miten hyvin onnistun imettämään jos jätän korvikkeet käytettäväksi vain äärimmäisessä hädässä ;o).
Täytyy sanoa, että on ollut ihanaa, ja helpompaa kuin olisin uskonut. Nyt juniori on saanut pari kertaa maistaa porkkanaperunamössöä..ihan nätisti on aloittanut maistelun, jopa niellyt mössöä eikä vain sylkenyt suupielistään.

Puolivuotispäivän kunniaksi laitan kuvan ihanaisesta pojastani yllään neulomani villapusero. Pusero on ainoa käsityö, jonka sain viime kesänä aikaiseksi! Lankana on Step- sukkalanka, jota ostin varalta kaksi kerää. Neuloin molemmista keristä, että sain kuviot täsmäämään.. ja yllätys yllätys, väriraidat menikin niin, että jouduin toisen kerän aloittamaan ulkoa ja toisen sisältä.
Etu- ja takakappale on siksak- neuletta, hihat sileää, koska halusin suorat hihansuut. Koko on jotain 74/80cm ja langanmenekki 125g. (Lankaa siis jäi vielä sukkien verran.)


Tällä hetkellä puikoilla on pipo Smart- langasta. Siskoni tilasi myöhästyneeksi synttärilahjaksi pipon. Synttärit oli jo syyskuussa, mutta ajattelin selviäväni pelkällä lupauksella, että jotain on tulossa.. ;oD Langat ostettiin yhdessä, sisko valitsi itse värit. Modasta löysin valmiin ohjeen.. ei tarvitse edes silmukoita laskeskella. No jonkunlaista raitaa pitäisi suunnitella.

Perjantaina oli siis esikoisen hammaslääkäri.
Neidillä kasvaa hampaat vähän ristiin rastiin. Pari vuotta sitten poistettiin maitokulmahampaat, että etuhampaat pääsee kasvamaan suoraan. (Ne suoristuikin ihan itsestään ilman rautoja.) Nyt on uudet kulmahampaat tulossa, ja "neloset" poistettiin niiden tieltä.
Odotushuoneessa neiti oli vielä tosi reipas, mutta kun sai hammaslääkärin tuolissa aurinkolasit päähänsä, alkoi uikutus "äiti, mua häikäsee, äiti mä haluan pois täältä". Puudutuspiikin laittaminenkaan ei kuulemma tuntunut, mutta "yhyy, tää maistuu pahalta". Kun hampaita väännettiin irti, neiti kiljui ja kiukutteli, minä pidin muka turvana kädestä kiinni (juniori roikkui toisella käsivarrella)... Hampaat saatiin poistettua, ja illalla neiti oli jo ihan toipunut koettelemuksestaan.

torstai 1. marraskuuta 2007

Lokakuun SNY- paketti

Pakettini saapui siis eilen, lokakuun viimeisenä päivänä. Olinkin aika varma, että paketti tulee vasta loppukuusta, kun sain kuun alussa ylimääräisenä nimipäiväpaketin. ;o) Alla olevat ihanat silmukkamerkit on nimipäiväpaketista. Piti nekin kuvata nyt kun siihen on mahdollisuus. Ovat minusta tosi kauniit!


Varsinainen lokakuun paketti sisälsi salaisen ystäväni neulomat sukat. Sny väitti niitä maailman rumimmiksi sukiksi.. tuskin nyt ihan tosisaan.. minusta ne ainakin ovat tosi nätit. Pituutta sukissa on pikkuisen liikaa, eli joudun niitä vähän lyhentämään. Muuten olisivatkin jo käytössä. Pidän oikein kovasti näistä sukista. Sitä paitsi minulla ei ollutkaan step- langasta tehtyjä sukkia. Nyt pääsen kokeilemaan niiden ihanuutta!


Lisäksi paketissa oli kullanvärinen joulukoristesydän, sievä puinen onnenenkeli (henkilökohtainen ;o) ) ja tarroja, joista yksi on jo käytetty kuten kuvasta näkyy. Ja tietenkin kortti. Salaisella ystävälläni on niin kaunis käsiala, että kateeksi käy.. minun harakanvarpaat kun on sellaiset, että luulisi lääkäriksi eikä käsityöläiseksi.

Piti ottaa vielä erillinen kuva paketissa olleesta Filatin langasta. Aivan ihanaa hörhölankaa. Nyt harmittaa, kun en syyslomalla Isonkyrön Villavintiltä ostanut vaaleanpunaista huovutettavaa lankaa.. olisi tullut suloiset vanttuut jos olisi koristeeksi laittanut tuota lusso (onko tuo sen nimi?) lankaa. Lapasiin tai huiviin täydellistä koristelankaa!

keskiviikko 31. lokakuuta 2007

Syys-lokakuun sukkasatoni

Mä en nyt vielä osaa noita nappeja liittää tuohon sivupalkkiin, eikä tässä tapauksessa enää kannatakaan, kun eletään SUKKASADON viimeistä päivää. ;o)

Mielestäni olin ahkera. Mies välillä huolestuneena kysyikin, että onko taas joku kilpailu meneillään (pelkäsi uutta lankahamsteriaikaa, joilloin emäntä ei muuta tee kuin istuu sohvannurkassa ja neuloo). Mutta nyt neuloin silleen hissukseen unohtamatta tai laiminlyömättä kotitöitä.

Viisi paria neuloin 7veikasta (mausteena smartia) aikuisten sukkia, koot väliltä 38-42. Ne meni kaikki Vaaka ry:n joulukassikeräykseen. Niistä en viitsi tähän enää kuvia laittaa.. kaikki tietää miltä perussukka näyttää.

Tässä on kuvat sukkasatoni kauneimmista sukista. Alla 7veikasta (väri vanha roosa) Kerttu-sukat. Koko 40 ja langanmenekki 87g. Menevät joululahjaksi tädilleni.



Toisena on Rinsessa-sukat. Lankana todella ihana neulottava StrompeGarn. Puikot 2½ addit, sukkien koko 38 ja langankulutus 72g. Nämä menevät serkulleni joululahjaksi.


Kolmantena melkein perussukka, päällä on joustinta 6o2n. Sukat kokoa 38, lankana Socken Wolle ja langankulutus vaivaiset 56g. Sukat lähetän jälkilähetyksenä synttärilahjaksi serkulleni.. eivät ehtineet samaan pakettiin Shetland Trianglen kanssa.

Mielestäni Socken Wolle oli jo _turhan ohutta_ lankaa. Aioin yhden sukan jälkeen purkaa tekeleen ja neuloa sen uudestaan kaksinkertaisesta langasta, mutta laiskuus iski. Monta päivää meni ennen kuin viitsin aloittaa toisen sukan.
(Minulla on samaa lankaa vielä kahtena eri punaisen sävynä, niistä kokeilen tehdä kaksinkertaisena.)

Sukkasatoni yhdeksäs pari oli 25-koon lastensukka smartista.. siitäkään mitään kuvaa viitsi laittaa.

Nyt pikkuherra sylissä hermostuu tähän koneella istumiseen siinä määrin, että jatkan myöhemmin toisesta asiasta.

tiistai 30. lokakuuta 2007

Aloitus(yritys)

Nyt olisi mullakin oma blogi. Pitkään olen jo haaveillut oman sivun perustamisesta, mutta vasta nyt kun sain mieheltäni 40- vuotis lahjaksi digikameran, aion kokeilla.

Käsitöitä olen tehnyt kakarasta saakka. Villapuseroita ja -takkeja olen neulonut 13- vuotiaasta saakka. Harmittaa, kun en aikoinaan älynnyt kuvata neulomuksiani, koska osa niistä on jo viety kirpparille, osa päätynyt roskiin ja loput missä lie.
Tallella ja edelleen käytössä on vain yksi vihreä (langassa punaisia pilkkuja) villapusero, jonka tein opiskelijana 80-luvun lopulla.. ;o)

Blogin nimi tulee tietenkin siitä, että lempivärini on Aina ollut punainen. Niin kauan kuin muistan, olen halunnut (ja saanut) kaiken punaisena.. vaatteet, sängynpeiton, koulupöydän lampun ja tuolin. Nyt aikuisena asun talossa, jossa on punaruskea leivinuuni. Siihen on ollut hyvä sävyttää sohvakalusto ja ruokapöytä. ;o))

Lankavarastossani on enimmäkseen punaista lankaa eri sävyissä. Punakirjavaa sukkalankaa, punaista woolia odottamassa että saisin aikaiseksi aloittaa itselleni puseron, viininpunaista 7veikkaa yms kivaa.

Nykyään taidan enimmäkseen neuloa lahjaksi, siitä todisteena pari eivieläniinhyvää kuvaa viimeksi neulomastani Shetland Trianglesta. Lankana Wetterhoffin Sivilla kauniin sinisenä. Huivi menee lahjaksi 40v täyttävälle serkulleni. Pitäisi olla tänään saajallaan.


Huivi syntyi 3½ puikoilla. Langanmenekki 74g, kun tein yhteensä 11 mallikertaa. Sain huivin pingoitettua pikkuisen isommaksi kuin alkuperäinen ohje, eli tästä tuli n 63*140cm. Mielestäni todella helppo tehdä ja kaunis malli.