Sivut

sunnuntai 31. elokuuta 2008

Sukkasatoon valmistautumista

Sukkasadon keruu alkaa huomenna, ja minä yritän olla ahkerana mukana Hillokellarin täyttämisessä.

Keräsin pärekoriin kaikki sukkalankani, parhaimmat sukkapuikkoni ja pari aiheeseen liittyvää kirjaa. Favorite socks- kirjasta olisi tarkoitus neuloa edes parit sukat. Käsityölehtiä selailin eilen ja tänään sillä silmällä, että löytyisi jokin uusi ja mielenkiintoinen malli. Malleja on toki nettikin pullollaan..
Oli tosi ärsyttävää istua illalla sohvannurkassa ilman käsityötä.. mutta kun en viitsi aloittaa mitään uutta työtä, joka jäisi kesken ehkä pariksikin kuukaudeksi (jos siis jaksan koko kahden kuukauden jakson neuloa pelkkiä sukkia).



Tänään ollaan noukittu marjoja omista puskista. Tyttäret ne oikeasti oli ahkerimpia poimijoita, minä käväisin vain lopuksi tyhjentämässä punaherukkapuskat. Meille tulee marjoja tänä vuonna niin huonosti, että tekisi mieli jättää nekin vähän sinne. Mutta täytyyhän pakkasessa olla edes vähän mehua lapsille.

lauantai 30. elokuuta 2008

Jussipaita

Vihroonkin moon saanu valamihiksi airon ja oikian jussipairan tualle meirän keskimmääsellen jäärälle. Kuviaki piti ottaa oikeen useampahan ottehesen, loppujeen lopuksi niistä tuli ihan laarukkahia, kunhan poistin sellaaset kuvat, joissa poijankloppi irvisteli taikka märisi. (Kait soon nii raskasta olla filimitähtenä.)



Jussipaidan ohje on Syksy 2007 Novitasta, ohje 51.

Neuloin pienimmän koon eli 140cm mukaan, hihat hieman ohjetta lyhyemmiksi (lehden kuvassa pojalla näytti olevan liian pitkät hihat, niinpä en ihan ohjeen mittoihin luottanut) vaikka näyttäähän noissa vieläkin olevan pituutta.
Puserosta tuli oikein sopiva, vaikka jäärä onkin vasta tuollainen 125-senttinen. Mutta toivottavasti pusero (kelpaa ja ) menee vielä seuraavanakin talvena.

Puikot 3,5 tavispyörö ja mun rakas 3,75 bambupyörö.

Lankana 7 veljestä (harmaa 043 ja punainen 587) ja langanmenekki 412g. Punainen lanka loppui kesken, ja kaulukseen neuloin samanväristä Smartia. Väriero on huomaamattoman pieni.



Novitan ohjeessahan pusero neulotaan pelkkää sileää, mutta minusta jussipaitaan kuuluu nuo nurjalla neulotut pystyraidat yksivärisillä alueilla.



Aika tuntuu kuluvan siivillä, ja neulomukset edistyy hitaasti nykyään.

Iltaisin lähden nukkumaan samaan aikaan lasten kanssa, että jaksan aamulla (4*vko) herätä puoli seitsemältä laittamaan vähintään jompikumpi isommista koululaisista linjurin kyytiin. Hirveästi kyllä tekisi mieli valvoa ja olla hetken ihan rauhassa, mutta eipä siinä paljon jaksa TV:n ääreen jäädä neulomaan.

Kolmena päivänä viikossa kuskataan 4v neitiä kerhoon. Juniorin kanssa ajellaan parikymmenen kilometrin matka takaisin kotiin tekemään kotihommia ja laittamaan ruokaa valmiiksi iltapäiväksi. Yksin menisin varmaan shoppailemaankin, mutta ei tuo ipana jaksa kolme tuntia kaupoissa, hyvä jos ruokakaupassa pikaisesti käydään!


Tarkoitus oli viettää muutama neulomisvapaa päivä ennen Sukkasodan anteeksi Sukkasadon alkamista ja tehdä jotain hyödyllistä ja tylsää, josta yleensä yritä laistaa. Vaihtoehtoina oli ikkunoiden pesu, joka keväällä jäi kesken inspiraation kadotessa (en ole yrittänyt etsiäkään) ja lasten vaatteiden korjausompelu, mikä on kertakaikkiaan yäkkiä hommaa.
Vanhimmalla pojalla on tulossa 10v- synttärit, niin innostuin sitten siivoamaan poikien huoneen kaaosta ja pesin sieltä ikkunan. Hyvä alku ja silleen. Jaksais vaan jatkaa.. ;o)

tiistai 26. elokuuta 2008

Arvontavoitto ym

Minulla ei ole arpaonnea, joten yleensä jätän arvonnat ja arpajaiset väliin. Mutta (ainakin) yhteen osallistuin, koska palkintona oli jotain kaunista, itsetehtyä. Ja minua kerrankin onnisti!!!

Tänään tuli postissa arvontavoittoni Lennun tekeleet- blogin arvonnasta. Sain ihanan ristipistotyön!!

Kiitos Lennu!

Työ on minusta todella kaunis.

En tiedä sainko kuvaan ihan oikeaa värisävyä..kävin ulkona kuvaamassa, koska sisällä otetuissa kuvissa työ näyttää liian kellertävältä.

"Woodland Snowfall"



Blogeissa vieraillessani olen ihastunut moniin ristipistoiluihin, ja kovasti haaveillut itsekin aloittavani jonkin ristipistotyön, sellaisen "helpon ja nopean, juu".

Nyt kun olen tutkinut ja tarkastellut Lennun työtä, jossa pistot näyttävät mahdottoman pieniltä ja viimeistely on hienoa ja huomaamatonta, en tiedä olisiko minusta tuohon.. miten noin pieniä pistoja näkee tehdä! On kuulemma olemassa suurennuslasilla varustettuja lamppuja.. että jos sellaisen hankkisi.

Tuosta suurennuslasista muistui mieleen, että olen huomannut kaikissa pakkauksissa, purkeissa ym sen pienenpienen tekstin kutistetun entisestään melkein näkymättömäksi! Ovelaa.
Kukahan siitäkin saa jotain hupia?




Lahjan mukana oli tälläinen kortti. Osuva kortti, sillä olen aina ollut heikkona William Morrisin tapetteihin ja kankaisiin. Aikoinaan (elämää ennen lapsia) ostiskelin Englannista kasapäin kortteja, joissa on noita Morrisin kuoseja. Täytyy laittaa tämä kortti samaan kansioon muiden mukaan. Jes.


Unohdin eilen esitellä meidän pihan kauniit kauhistukset. En muista lapsena ikinä nähneeni kärpässieniä, mutta meidän pihassa niitä kasvaa siellä täällä!
Aina kun uusi sieni ilmestyy, käyn nappaamassa sen roskiin. Ihan siltä varalta, että jollekin tulisi mieleen kokeilla, että onko sieni _oikeasti myrkyllinen_. Hui!

maanantai 25. elokuuta 2008

Tämän hetkistä

Arvaa mitä kuva esittää! No heh heh.

Samainen pusero edelleen työn alla, edennyt sentään jo toiseen hihaan. Tässä samalla kun odottelin kuvien latautumista koneelle, päättelin lankoja etu- ja takakappaleista. Niin tylsää hommaa nämä viimeiset vaiheet. Yleensä toista hihaa neuloessani prässään jo muita kappaleita valmiiksi yhteenompelua varten. Nopeuttaa muka valmistumista.

Tänään minun piti ottaa loppukiri puseron kanssa, mutta juniorilla oli yöllä korkea kuume (en mitannut, mutta poika oli ihan tulikuuma) ja tämän päivän hän onkin ollut surkeana pelkkää sylivauvaa. Pojalle näyttäisi olevan tulossa kulmahampaita, ja luulin kuumeilun ensin johtuvan siitä.. mutta luultavasti on saanut kylmää, kun tyhmä äiti ei ole laittanut tarpeeksi vaatetta päälle pihalle. Kurjaa!
Joka syksy tarvitaan näköjään ainakin yhdelle kunnon räkätauti ennen kuin syyskamppeet tulee kaivettua esiin kaapeista.



Punainen jaloangervo on yksi lempikukistani, ja se kukkii parastaikaa. Ihana!



Käytiin lasten kanssa lauantaina shoppailemassa ja ostettiin jättipurkillinen hamahelmiä ja pari uutta muottia. Siitä irtosi lapsille ajankulua koko viikonlopuksi.



Sunnuntaina käväisin pikaisesti OuNen (Oulunseudun neulojat) tapaamisessa Ainolan puistossa. Kauaa en ehtinyt paikalla olla, koska mies lähti viiden maissa taas työmatkalle, mutta senkin tunnin aikana isoin poika jo ehti soittaa, että "koska sä tuut, tuu pian, täällä on paljon silitettävää odottamassa.." Siis ei mitään pyykkiä vaan hamaukkeleita. ;o))

keskiviikko 20. elokuuta 2008

Elokuun SNY-paketti

Paketti saapui tänään, niin kuin SNYni oli jo etukäteen varoitellut. ;o))



Sain lahjaksi kolme kerää kirkkaanpunaista (kaunis väri!) Kitten Mohairia. Tuttu lanka entuudestaankin, sillä olen siitä neulonut kaksi Fifihuivia lahjaksi ja itselleni villatakin (kuva löytyy tuolta kuvagalleriasta). Ihana lanka, jota on oikein mukava ja helppo neuloa..
Kovasti olen päivän aikana mielessäni suunnitellut, mitä näistä keristä syntyy. Jotain itselleni tietysti! Huivi tai hartianlämmitin (edestä avoin poncho), jota voisi pitää illalla sohvannurkassa kutoessa.. (hui, ihan vahingossa tuli sana kutoa, mutta en ala vaihtamaankaan).

Paketissa oli myös pussillinen Pauligin Viipurilaiskahvia, jota jo päivällä keittelin. Ihan hyvän makuista, tosin liian väkeväksi höystelin.
Silmäneuloja sain neulatyynyni syötiksi. Se nimittäin on kauhea neulasyöppö! Kerran kaivelin neulatyynyn sisuksista yli 70 neulaa..


KIITOS SNY! Oikein mieluisa paketti!


Puolenpäivän aikaan vein 4v- tyttären kerhoon, ja sieltä olikin kiire ajella takaisin kotiin ja tietokoneelle. Pitihän minun olla ensimmäisten joukossa ilmoittautumassa kansalaisopiston kursseille. Pääsin kuin pääsinkin rekipeittokurssille! Toivottavasti saan Oravametsä- peittoni syksyn aikana edes hyvälle alulle. Kesän aikana peitto ei edistynyt mihinkään suuntaan, kangaskin on vielä ostamatta.
Miehen työmenoista en etukäteen tiedä, mutta jos hän nyt joskus on kotona, niin pääsen harrastamaan.. Ihana päästä ihmisten ilmoille, etten tässä ihan mökkihöperöksi tule!
Saippuakurssille ilmoittauduin myös. Suunnitelmissa olisi valmistaa jotain joululahjaksi sopivaa saippuaa, esim tervasaippuaa tai piparimaustettua saippuaa.. katsotaan nyt mitä keksin.

lauantai 16. elokuuta 2008

Tunnustus ynnä muuta

Minäkin olen mukana keräämässä Sukkasatoa. Mukaan taitaa päästä jokainen halukas, mutta varmuuden vuoksi kävin ilmoittautumassa jo (eilen) aamusella, että varmasti ehdin. ;o))




Palagalta sain tunnustuksen. ;oD Kiitos kovasti siitä. Olen kovasti otettu ja kiitollinen moisesta.. mutta tapani mukaan olen tylsä, laiska ja ikävä ihminen, enkä jatka tunnustusta. Tai olen niin tavallisen (epävarma) suomalainen, etten saata uskoa kenenkään tosissani käyvän lukemassa _täällä_. HUI! Enhän mää kehtaa enää kirjoittaakaan, jos joku näitä oikeasti lukee.

Oikeasti olen myös tuon kesälomareissun jälkeen niin PA, että pitäisin ihan mielelläni tuon Visan itselläni. ;oDD



Kortin säännöt:
1. Tunnustuksen voi antaa viidelle henkilölle.
2....joista neljä seuraavat blogiasi.
3. Yhden täytyy olla uusi blogissasi ja asua eri paikassa
4. Linkki siihen blogiin, jolta sait tämän tunnustuksen.


Kiitos kommenteista tuohon edelliseen kirjoitukseen!
Kyllä elämä taas voittaa ja hymyileekin. Monen ehdottamaa väriterapiaa en ole vielä aloittanut, vaan sinnikkäästi jatkanut jussipaitaa (onhan siinäkin punaista!). Olen istuskellut pihalla neulomassa ja katsellut samalla ympärilläni olevaa vihreyttä.. kukat kukkii penkissä selän takana, mutta kun naama pitää olla sinne päin missä juniori pistää hiekkaa lapiolla ämpäriin ja välillä suuhun..


Pari kuvaa kissanystäville.

Melkein kaiken hän kestää ja kärsii



Kohta hän valahtaa pois pöydältä..

keskiviikko 13. elokuuta 2008

Harmaata ja ankeaa

Mielialani on kuin tämä kerä 7veikkaa, josta juniori teki selvää kun hetkeksi selkäni käänsin. ;o)



Kuvan otin jo pari viikkoa sitten, kun aloin neulomaan keskimmäiselle poijanjäärälle jussipaitaa.
Piti samalla netistä etsiä mahdollisia kohteita kesälomareissulle. Alkuperäinen vitsiksi tarkoitettu heittoni oli, että mennään vaikka Savonlinnaan.. Karttaa sitten tutkittuani (maantieto on aina ollut inhokkiaineitani, siispä Suomen karttakin on mulle melkein tuntematon..) huomasin, että kaupunkihan on tajuttoman kaukana kotoa! Lopulta kuitenkin lomareittimme kulki Savonlinnan kautta aina Lappeenrantaan ja Porvooseen saakka. ;o))
Viikon verran reissattiin. Loman loppuhuipennukseksi (lapsia ajatellen) jätettiin Särkänniemessä käynti. Sieltä ajettiin vielä pariksi päiväksi mummulaan huilaamaan, että jaksettiin matkustaa kotiin takaisin.

Vaikka lomailusta saatiin ihan tarpeeksi, eikä kukaan enää olisi jaksanut mihinkään.. en osaa nauttia kotona olostakaan. Väsyttää ja vi****aa koko ajan. Neljä lapsista aloitti maanantaina koulun, ja päivät on suht rauhallisia kotona kahden nuorimmaisen kanssa. Silti en jaksa mitään, eikä huvita mikään.
Mies lähti taas reissuhommiin, luultavasti palaa viikonlopuksi kotiin, mutta lähtee taas ensi viikolla. Väsyttää ja pelottaa pelkkä ajatuskin olla taas yksin lasten kanssa koko pitkän syksyn. Yksin pitää huolehtia ja kantaa vastuu kaikesta.
Ja kotona ollessaan mies on niin rätti, ettei jaksa kuin sohvalla maata.. Yläkerran remontti ja uudet huoneet jäivät sitten tältä kesältä tekemättä.. mitenpä näillä sateilla olisi ulkokattoa uusinut ja kattotuoleja korottanut? Mutta niin tuntuu kaikki muukin jäävän puolitiehen.. Onneksi hän sentään pääsee eroon "kakkosjobistaan". Alkuviikosta oli kokous, jossa käsittelivät eroanomuksen, ja paikka laitetaan hakuun pikimmiten (työ kuitenkin loppuu vasta vuodenvaihteessa). Jes! ;o))


Käsityöt innostaa ihan yhtä vähän kuin kaikki muukin elämä. Heh. Jussipaitaa olen neulonut viitisentoista senttiä. Ennen lomaa vetäisin työstä puikot irti ja tarkoitus oli purkaa tekele loman jälkeen. Mutta kun mikään uusikaan työ ei iske, pujottelin puikot takaisin ja jatkoin paidan neulomista.. Vähän terapiaa kait!? Vaikka niin tylsää.
Ikävää neulottavaa tuo 7veikka. Ja niin harmaata.