Sivut

torstai 27. toukokuuta 2010

PIFfiä ym

Olisko ollut toissa kesänä (vai viime kesänä, näitä enää muista) kun osallistuin PIF-vaihtoon Marikan blogissa. Viime viikolla postipoika kiikutti kirjekuoren, jossa oli toivomani neulavihko. Toiveita lahjasta sai siis esittää, ja minä kun olin jo aiemmin ihastellut Marikan pistelemään kaunista sinisävyistä neulavihkoa, osasin heti toivoa samanlaista vaaleanpunaisena. Ja sellaisen sain. Eikös ole kaunis!

KIITOS MARIKA!! ;o))

Ristipistotyöt onkin ala, jota en ole itse ikinä kokeillut (ehkä sitten joskus kun saan jostain suurennuslasilla varustellun loistelampun ja pienemmät kädet).

Tässä pari (huonoa) kuvaa Marikan työstä. Yritin useampana päivänä ottaa kuvia, mutta näyttäisi, että mulle ilmestyy nykyään kaksi vasenta kättä kuvatessakin, eikä vain virkatessa niinkuin tähän saakka.. (vai kaksi vasenta silmää?)..

"Etukansi", pikkuisen näkyy sisäkangaskin.



Ja "takakansi"



Kävin sitten tutustumassa Oulun uutuuteen, Lumoava lanka- kauppaan minäkin. Etsin liikettä ensin väärästä päästä katua, ja minun laskujeni mukaan nro 17 olisi Letkun puiston grilli, heh, mutta löytyi se oikea putiikki kuitenkin. Sorruin sitten taas sinisävyiseen sukkalankaan (joka on niiiin ihanan väristä vaikken osaa siitä sukkia omiin jalkoihini kuvitellakaan) ja hamstrasin myös pari kerää Noroa uusia lapasia varten. Jälkiviisaana autolla poispäin ajellessani hoksasin, että voisin neuloa pipon sävysävyyn samasta langasta.. eli uusi langanostoreissu tiedossa. ;o)

Kuvassa langat ja kortti todisteena, että löysin oikeaan osoitteeseen, ja olen jopa tehnyt ensimmäisen kanta-asiakasostokseni! ;O))



Maanantaina HäjylläFlikalla oli yläasteeseen tutustuminen.
Tulevat seiskaluokkalaiset pääsivät jo tutustumaan omaan luokkaansa ja tuleviin luokkatovereihinsa. HäjyFlikka joutui/pääsi (oman toiveensa mukaisesti) eri luokalle kuin muut samalta ala-asteelta tulevat. Ns. paras ystävä, joka joululta vaihtoi koulua, osui kuitenkin samalle luokalle, mutta HäjyFlikan pettymys oli suuri, kun tämä ei ollut näkevinään eikä tuntevinaan häntä. Toivottavasti tyttö kuitenkin löytää luokasta uuden hyvän (paremman) ystävän..

Keskiviikkona oli sekä kerhon että koulun kevätjuhlat. Kerhon juhlassa pikkuneitikin kävi näytillä, mutta koulun juhlien ajaksi jätettiin kotiin isän ja Juniorin kanssa. Isän hoidossa voi olla aika ankeaa, varsinkin kun isä yrittää (tukea mun imettämistä ja) pärjätä ilman pullosyöttämisiä..
"anna mun pitää edes tämä tutti"



Editiä (28.5). Unohtui tietenkin kertoa, millä se kissa häntänsä tällä kertaa nostaa.. Kevätjuhlassa keskimmäinen (9v) poijista soitti rumpuja yhden kappaleen verran. Ei ollut mulle etukäteen kertonut, mutta ehtihän siinä jo äitiä jännittää ihan tarpeeksi, kun poijan nimi "kuulutettiin".. ;o)) Mutta hyvin se meni!

Tyttäret taas kunnostautui saamalla stipendit, kakkosluokkalainen hyvästä koulumenestyksestä ja vanhin, HäjyFlikka sai "Koulun välkky"- stipendin kuutosten parhaasta keskiarvosta. Että on taas meikäläisellä millä mällätä.. ;oP

Niin, ja kiitokset tietysti Teille Kaikille vauvaonnitteluista!

Vauva on kiltti kuin mikä. Nukkua posottaa päivät, syö ja kakkaa. Masuvaivoja on välillä ja ne kitisyttää.. Virkeimmillään neiti on joko yöllä kolme tuntia putkeen (yhtenä yönä valvottiin yhdestätoista kahteen, parina iltana ollaan päästy nukkumaan jo puoliltaöin) tai iltapäivällä kun laitan ruokaa koululaisille, jolloin pikkuneiti keikkuu vasemmalla käsivarrella ja oikealla heilutan kauhaa. 6vee tytär tänään tuumasikin, että varo, ettei vauva tipu sinne (=kattilaan). ;o)

perjantai 14. toukokuuta 2010

Tyttö tuli

Kiitos lähtötsemppauksista tuohon edelliseen.. osan ehdin vielä lukeakin ennen sairaalaan lähtöä! ;o)

Ja tässä seuraa pakollinen synnytyskertomus, yritän kertoa yhtä lyhyesti ja ytimekkäästi kuin itse synnytyskin sujui. ;o)

Ehdin siis vielä järjestellä paikkoja ja laittaa koululaisille ruoan ennen kuin kolmen jälkeen lähdettiin sairaalaan. Juniori tuli mukaan, että saatiin hänet vähän nukkumaan, jos illalla olisi tiedossa hoitoon lähtö, niin ei olisi sitten aivan töttöröö vieraassa paikassa. Sairaalassa minut passitettiin osastolle (11) odottamaan supistuksia ja mies lähti Juniorin kanssa takaisin kotiin odottamaan, että jotain tapahtuu..

Viiden maissa alkoi supistukset, nopeasti tihentyen. Puoli seitsemältä soitin miehelle, että nyt ollaan lähdössä synnytyssaliin. Sinne saavuttiin noin varttia vaille, sain melkein heti ilokaasuletkun käsiini ja ilokaasua vedinkin henkeen niin että päässä humisi. Loppu puolituntia tuntui olevan yhtä pitkää supistusta.

Ponnistus tuntui pitkältä, mutta kesti oikeasti vain 2 minuuttia (vauva oli kasvotarjonnassa).
Maanantaina 10.5.10 kello 19.16 syntyi pieni tyttövauva.
Mies ehti mukaan hetkistä myöhemmin. ;o)

Neidin strategiset mitat ovat 50cm ja 3110g. Vauvoistamme pienin, mutta myös kaikista aikaisemmin syntynyt (Rv:lla 37+5).

Vuorokausirytmi on neidillä ihan hakusessa. Päivät nukkuu ja täytyy herätellä syömään, virkeintä aikaa eletään yhdestätoista kolmeen yöllä. ;o)

Ja sitten pari kuvaa mielestäni maailman kauneimmasta ihmisestä.
Tässä noin yhden päivän ikäisenä.



Ja tässä jo kolmen päivän ikäisenä. Kotona ollaan.
Kuvassa neidillä on yllään vuoden 1997 äitiyspakkauksen paita ja tipupotkarit, joissa meidän kaikki vauvat on tuotu sairaalasta kotiin. Nyt ne saakin pestä, silittää ja laittaa kehyksiin. ;o)

maanantai 10. toukokuuta 2010

Lähdön hetkellä

Sisko pyöräytti poijan tuossa viime kuun lopulla yli 2 viikkoa etuajassa. Lähetin heti vauvelille ostovaatteita lahjaksi, mutta halusin vielä neuloa jotain. Jotain helppoa ja nopeatekoista, kun ei ole oikein osannut keskittyä käsitöihin viime aikoina.



Eli Vauvan asusteet, jotka toivottavasti mahtuvat suunnilleen yhtä aikaa, kun kerrankin on sävy sävyyn..
Lankana Sublime baby cashmere merino silk dk (beige, sininen ei babya)
Langankulutus 78g
Myssyn "mitat" 30s, kavennukset ja levennykset 14-14-9-9-14-14 (ihan itselle muistiin)

Omalle vauvalle tekaisin tietysti samanlaiset vermeet
Näissä lankana sama Sublime, teeteen Primavera ja Wetterhoffin Sofia
Langankulutus yhteensä 108g



Meillä vietettiin eilen äitienpäivää pihahommissa. Tytöt olivat alusta saakka mukana haravoimassa ja siivoamassa pihaa, mutta (isot) poijat vääntäytyivät työn ääreen vasta kun kerrottiin, että kohta haetaan kotipizzat, ja ne jotka eivät ole tehneet töitä, saavat tyytyä verilättyihin.. ;o))

Minä en ole malttanut pysyä poissa haravanvarresta muutenkaan, mutta eilen tuli rehkittyä luultavasti vähän liikaa.. illalla ja yöllä vatsa oli tosi kipeä, en enää tiennyt supisteleeko vai vauvako vain voimallisesti potkii. No tänään päätin ottaa rauhallisemmin ja pestä perintöastioitä takaisin kaappiin (mies sai keittiönkin tapetoitua) ja palautella lankoja omiin laatikkoihinsa.
No, mies ehti jo lähteä katsastamaan autoa, kun lapsivedet alkoi valua. Joten yritän täällä pysyä rauhallisena ja odotella miestä kotiin.. ;o

lauantai 1. toukokuuta 2010

Vauvan virkattu villatakki

Eilen valmistui vauvalle villatakki. Tarkoituksena oli käyttää pois ohuiden sukkalankojen jämät, joita ei oikeasti edes ole paljoa, mutta niistäkin osa jäi vielä käyttämättä, kun oli niin keskenään epäsopivia värejä.



Vauvan villatakki isoäidin neliöistä, yhdistetty Qvidi-Minan tyyliin ompelemalla
Koko 50-60cm
Lanka viininpunainen Flotte Socke (koko 50g kerä), keltainen lisuke Regiaa ja punakirjavat ylijäämiä omista Firestarter- sukista
Langankulutus huimat 110g
Koukku 2
Napit vanhaa perintövarastoa, löytyi sopivasti 2 kumpaakin väriä

Takaa.


Vielä yksi salaman kanssa otettu kuva, jossa värit on melkein luonnollisen herkulliset.



Juu, mä en ole mikään virkkausihme, siksi tämänkin pikkuruisen villatakin valmistuminen kesti yli viikon! Toisaalta olenhan mä samalla siivonnut rempan jälkiä, yrittänyt vähitellen palauttaa tavaroita omille paikoilleen, pessyt talvivaatteita pois toivoen, ettei niitä tälle kesälle enää tarvitse kaivaa esille, etsinyt vanhat vauvanvaatteet ja pessyt ne, ommellut yhdet verhot (joista lisää myöhemmin) ja aina välillä istahtanut ähisemään ja puhisemaan sohvalle tai mihin vaan, mikä kestää ja mihin persshe mahtuu..

Vauva on jo niin iso, että keuhkot tuntuu olevan lytyssä ja hengittäminen on raskasta pienessäkin rasituksessa. Päätinkin armahtaa itseäni ja jättää loppuajaksi lenkkeilyt pois, siitä huolimatta viime neuvolakäynnillä (28.4) paino oli pudonnut puolisen kiloa edelliskäynnistä (hehee). Verenpaine edelleen korkea, mutta ei hälyttävä.
Iltaisin sohvalla istuessa tuntuu kuin mahassa asustaisi potkunyrkkeilijä, maha liikkuu eestaas ja kivuliaita osumia satelee. Miten ipana innostuukin liikkumaan erityisen vilkkaasti illalla, taitaa tietää kesäksi ilta- ja yövalvomisia.. Enää vajaa kuukausi jäljellä, sittenhän tuo nähdään.
(Tuleva synnytys pyörii mielessä varsinkin öisin, toisaalta sitä odottaa, toisaalta se pelottaa. Huoh! Miten sitä onkin taas tässä.. )