Sivut

tiistai 22. helmikuuta 2011

Pitsinen tunika tyttärelle

Onpas taas päässyt aikaa vierähtämään edellisestä kerrasta kun tänne kirjoittelin.

Liljasta on tullut iso tyttö! Raskas viime kesä on enää haikea muisto, ja Lilja on nykyään tyytyväinen ja aurinkoinen vauva, joka pyörii lattialla jaloissa tai liikkuu hitaasti ympäriinsä pyllyllään (mitäs opettivat istumaan) tutkiskellen (=maistellen) leluja tai mitä nyt sattuu käteensä saamaan.. Tykkää tietysti edelleen olla sylissä, mutta viihtyy jo muuallakin. Halleluja!

Olen hissukseen neulonut ja se on tuntunut taas mukavalta, vaikka inspiraatio bloggailuun onkin hukassa. Mutta pääasia, että itse neulominen on taas kivaa, ja neulon omassa tahdissani (tai oikeasti neuloisin enemmänkin jos ehtisin, mutta ehkä joskus sitten..), enkä kädet ja otsa hiessä ja puikot vinkuen, että saisin jotain valmiiksi tänne esiteltäväksi.

No, joka tapauksessa jotain valmistakin on syntynyt. ;o))
9-vuotiaalle Blondiinilleni neuloin tunikan novitan ohjeista. Tämä työ menee Lankahamstereihin, vaikkei se oikeastaan lankalaatikoita edes keventänyt. Langat ostin jo viime kevättalvena, ja siitä lähtien se on ollut "joo joo no sitten seuraavaksi"- työ, joten langat eivät koskaan ehtineet lankalaatikoihin vaan pyörivät apukeittiön kaapissa odottamassa, raukat.



Ohje Novita Syksy 2008
Tytön neulottu pitsinen tunikaliivi
Koko noin 150cm
Lanka Rose Mohair
Langankulutus 130g
Puikot 5 pyörö




Muuntelin ohjetta matkan varrella. Minusta ohjeessa helmaosan jälkeen tehtävä kavennukset (neulo 3s yhteen yhteensä 15krt ;oO) oli kökkö ja rumannäköinen (tainakin kuvassa), joten tein kavennuksia (3 silmukkaa nurin yhteen) jo kaksi kertaa parin kuviokerran jälkeen. Näin tuo tylsä nurjien silmukoiden "kaitale" kapenee ylöspäin ja on minusta paljon kivemman näköinen niin.
Yläosasta tein pikkuisen pidemmän kuin ohjeessa ja siihen tein samaa kuviota koko matkan.
Prässätessä venytin ehkä vähän liikaa, neule venahti aika lailla, mutta eipä tuo neitiä haitannut. ;o))



Lauantaina kävin lasten (isot poijat jäi kotiin pelaamaan) kanssa (mies oli reissussa, joten piti ainakin pienimmät ottaa mukaan) ruokaostoksilla ja bongattiin Novitan tilkkurekka Raksilan markettien pihassa. Pitihän siellä uteliaisuuttaan käydä, vaikka Juniori jo kaupan kassalla toitotti, että "äiti, mulla on nälkä, koska me ollaan kotona?". Mutta pikainen kierros tehtiin tungoksessa rekan läpi, siellä ne tädit virkkasivat. Novitan lankoja oli tietysti kaupan, mutta ei onneksi alehinnoilla, joten en ostanut mitään, vaikka uutuusvärit houkuttelivatkin. Lankahamsterien sääntöjen mukaisesti aion muutenkin olla ainakin helmikuun ostamatta lankaa. Sitten henkinen piina onneksi loppuu.

Lankojani en ole punninnut pitkään aikaan, mutta mulla on edelleen neljä laatikollista ja saman verran pussukoita järkyttävän täyteen tungettuna (toivottavasti mitään piilopussukoita ei löydy..) ja pelkään niiden riittävän loppuelämäkseni. ;o( Viime kesänä iskenyt reuma on saanut kädet särkemään ja varsinkin oikean käden rystyset ja sormet on usein niin turvoksissa ja kipeät, että neulominen tekee kipeää. Eilen olinkin OYS:ssa magneettikuvauksissa, ja ensi viikolla pitäisi sitten kuulla tuloksia, että mihin kaikkiin niveliin tauti on iskenyt..;o/

Viimeiseksi eilisaamuna otettu kuva meidän pihakoivuista, jotka on täynnä teeriä. ;o) Mies näkee nuo jo paisteina. ;o))