Punainen tennesseeneule (ynnä muuta )

Kylläpäs aika rientää.

En tiedä mihin aika kuluu, en ole sen enempää pessyt ikkunoita tai haravoinut pihaa (molemmat vielä suunnitteluasteella, heh) kuin aloittanut kevätsiivousta (ei edes suunnitteilla) tai tehnyt muutakaan suuria tunteita herättävää. Päivät vain valuu käsistä.
Viikko kulunut kirjoituksistani tuonne edellisen kirjoituksen kommenttilootaan. ;o)

Punaisen tennesseeneuleeni kappaleet sain valmiiksi jo muutama päivä sitten, olivat pingottumassa tuolla finfoam-levyihin kiinnitettynä makuuhuoneen seinää vasten. Sinne ne olisikin ollut helppo unohtaa.. eilen kuitenkin pakottauduin ompelemaan palat yhteen ja tänä aamuna virkkasin kaula-aukkoon pylväitä "ryhdistykseksi". ;o)

Malli on pitsipusero Modasta 2/2008 (jossa oli muutenkin paljon ohjeita miun maun mukkaan).
Puikot 3,75 bambupyöröt. Olivat kyllä ihanat liukkaan puuvillalangan kanssa, paras ostos pitkään aikaan..
Langankulutus 636g.

Pusero on kokoa xl, no okei XL. Neuloin puserosta hieman ohjetta pidemmän (1-2 mallikertaa). Näyttäisi istuvan ihan hyvin. Miten mä olen noin paksun näköinen, vaikka mulla on niin hoikka minäkuva? ;oD



Tennessee oli todella mukava lanka neuloa! Mulla on pitkään ollut kammo puuvillalankaa kohtaan, enkä ole vuosiin neulonut mitään puuvillasta, mutta nyt ihastuin niin tennesseehen, että katselin jo vanhoja Novita-lehtiä läpi löytääkseni toisenkin mallin. Seuraavaksi voisin kokeilla neuloa itselleni jotain sinistä.

Tässä näkyy vielä tuo pitsineule paremmin, edellisessä kuvassa ehkä on "oikeampi" väri.




Äitienpäivä oli ja meni. Esikoinen halusi välttämättä leipoa kakun (ensimmäistä kertaa elämässään). Isänsä oli apuna (ensimmäistä kertaa elämässään).
Ohje katseltiin yhdessä edellisenä päivänä (Suklaaherkut-kirjasta), ja aamulla heräsivät aikaisin leipomaan.
Kakussa on tavallinen kakkupohja (ilman leivinjauhetta) ja päällisessä kermaa, sokeria, rahkaa ja valkosuklaata. Nam nam, hyvää oli!

Ihania itsetehtyjä kortteja sain myös jokaiselta. Eskarilaiselta sain kassin, johon oli painettu kukkia, perhosia ja sydämiä. Se on jo uudistettukin kirjastokassina, ja eskarilainen oli erittäin ylpeä, kun lahjansa pääsi heti käyttöön. ;o)
Ekaluokkalaiselta sain kirjaillun vohvelikankaisen wc-paperitelineen. Sellaisen sain jo pari vuotta sitten isommalta poijalta, kun hän oli eskarissa. (Ne olen kyllä laittanut heidän omiin muistolaatikkoihinsa, niin kuin monet muutkin käsityöt..) Esikoinen oli ommellut seinätaulun, ja 9v poika tekee puukäsitöissä jotain, joka ei ehtinyt valmistua.. ;o))

Aiheesta kymmenenteen.
Kerroin sitten tuolle 9v poijalle luokallejäämisestä. Ensin vähän aikaa kulki alahuuli lerpallaan, mutta sitten keskusteltiin asiasta ja perustelin, miksi näin kävi (syksy oli itkuista ja vaikeaa aikaa, ei tee läksyjä, unohtelee kirjoja, heikko lukemisessa ja kirjoittamisessa, englanti ihan surkeaa..) eikä poika kovin pahoillaan tuntunut olevankaan, ymmärsi tietenkin itsekin, että tämä on ihan hyvä ratkaisu. Totesi vain illemalla, ettei se niin kauhea asia olekaan! Ja koulussa on kuulemma jo kertonut kavereilleen, että jää luokalle (kertaa luokan).

Ihan hyvä näin, niin saa siinä ylimääräisen vuoden kasvaa. Koulussa on kaksoisluokat (1-2lk, 3-4lk ja 5-6lk), ja lukuaineissa on tänä vuonna opeteltu neljännen luokan asioita. Nyt kun poika jää luokalle, hän saa opetella ympin, uskonnon (ja myöhemmin kemian, historian ym) oikeassa järjestyksessä, eli ensi syksynä aloittaa kolmosluokan asioilla.

Tramboliini on kuulemma sähköinen. ;o)



Uusi työ on jo puikoilla. Neulon esikoistyttärelle pipoa, koska tämä Suomen talvi vaan tuntuu jatkuvan.. Eilen jääkiekkoa katsellessa neuloin vähäsen eteenpäin.