Meillä mies joutui tietenkin taas Lappeenrantaan työkeikalle näiksi kolmeksi päiväksi ennen itsenäisyyspäivää. Vähän tympäsi, kun olin etukäteen miehelle vannottanut, että tulet sitten sinne juhlaan sinäkin ettei minun aina tarvitse yksin mennä. Mutta minkäs teet, kun käsky käy. (Ja olen kyllä jo niiiin tottunut raahaamaan laumaani yksin eteenpäin.)
Juhla kesti vain puolisen tuntia ja eri luokilla oli lyhyet esitykset aiheena marimekko, missikisat ja armi kuusela, paavo nurmi ja lasse viren, dingo ja lordi sekä tietenkin kimi räikkönen, kaikki nämä missä on jonkinlaista aihetta voitonjuhliin... Laulettiin siniristilippumme ja maamme-laulu.
Meidän lapsia on jo neljällä luokalle, ja minä tietenkin posket punaisena istuin penkissä jännittämässä heidän puolestaan. ;o) Juniori oli juhlassa todella reippaana, ja vaikka oli syönyt viimeksi monta tuntia aikaisemmin, jaksoi kiltisti odottaa kotiin saakka tisuttelua.
Tänään lapset ovat leiponeet pipareita. Meillä oli kotonakin tapana leipoa pipareita itsenäisyyspäivänä, nyt se kuuluu meidän jouluvalmisteluihin. Minun ei oikeastaan enää tarvitse toimia kuin paistajana, kun lapset leipoo. Osaavat jo melkein kaikki kaulitakin itse. Piparit on välillä ulkonäöltään mitä sattuu, mutta aina ne tulee syötyä.
Illalla laitetaan kynttilät ikkunalle palamaan, ja tarkoituksena olisi pitkästä aikaa seurata myös linnan juhlia.
Juniori on alkanut syömään soseita.
Parina päivänä on syönyt jo aamu- ja iltapuuron sekä päivällä kuningatarsosetta. Perunamaissia tarjoan myös välillä, mutta se ei aina kelpaa. Poika ei enää suostu syömään rintaa joka kerta kun tarjoan. Harmittaa, kun pelkään maidontulon vähenevän olemattomiin.
Me ollaan silti tehty enkkari. Juniori on saanut rintamaitoa kaikista isoimmaksi meidän ipanoista. Olen ylpeä itsestäni! Ja juniorista!!
Kuvassa juniori on sellaisessa kunnossa (mustikkasosetta ympäri naamaa), että hän on suloinen vain omien vanhempiensa silmissä. Mutta laitanpa kuitenkin. ;o))
Sain muuten vihdoin vaihdettua virkkuukoukun puikkoihin, ja ai että, on se vaan neulominen minun alaani. ;o) Aloitin 9v poijalle villasukkia. Poika valitsi yllättäen langaksi turkoosin flotte socken (olin ihan varma, että hän haluaa mustat sukat, mutta kaipaa kuulemma väriä).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti