Ihanan kirpeä pakkassää.

Kävin eilenkin kahdeksan kilometrin vaunukävelylenkillä. Hyvin tarkeni, vaikka pakkasta oli -22 astetta, kunhan oli tarpeeksi vaatetta päällä ja käveli reippaaseen tahtiin. Rattaissa makuupussin sisällä nukkuvalla Liljalla oli toppapuvun alla edellisen postauksen pöllöpaita ja kaksi villapukua, neljät villasukat jne! Sen verran myöhäiseen meillä meni lähtö, että aurinko oli jo laskemassa. (Piti odotella, että koululaiset ovat kotiutuneet Juniorin seuraksi ja ollaan syöty päivällistä.) Viiden maissa kun kävelin takaisin, oli vielä ihan valoisaa.
Ihmeellistä, miten nopeasti valo lisääntyy ja päivät pitenevät!

Ja koska mulla ei muuten ole mitään asiaa, laitanpa kuvan Oulun uudesta lankaputiikista, Menitasta tekemistäni ostoksista. Kuvasta puuttuu HäjynFlikan saamat pipolangat. Vaaleanpunainen lankapötkylä oli kaupanpäällinen, jonka sai yli 20€ ostoksista. Ei nyt mitään minun toivelankaani, mutta ehkä tuosta saisi Liljalle aikaiseksi boleron tms ensi kesän rippijuhliin..

"Aikani kuluksi" otin kuvia lankavarastoistani muutenkin (en tietty kaikista jaksanut), ja lisäilin niitä Ravelryn sivulleni. ;o)

Ei pöllömpi paita

Eksyin viime vuoden loppupuolella Alpakkajuhliin, Kärkkäiselle. Niin tarttui minuunkin hilpeä juhlatuuli ja ostovimma, että nappasin koriini Nepalia ruskeanpunaisena, kaikki viisi jäljelläolevaa kerää. Ahnehdin myös vaaleanpunaista, sitä vähän enemmänkin ja beigeäkin muutaman kerän, vaikka raidoiksi, jos en muuta niistä keksi. Tuossa vaiheessa minulla ei ollut langoista mitään varsinaista suunnitelmaa, kunhan jotain puserontapaista mielessäni kaavailin.

Helpolla päästäkseni suunnittelin alunperin ihan perussileää puseroa, mutta aikani Ravelryssa pyörittyäni, törmäsin pöllö -puseroihin, joista olen joskus aiemmin jo haaveillut.

Ravelrysta tiirailin muiden laittamia kuvia Owls/Owlet -neuleista, laskeskelin silmukoita ja sovittelin pöllöjä. Silleen mututuntumalla neuloin, sovitutin pikkuneidillä ja laskeskelin samalla langan riittävyyttä. Kaarroketta mittailin ja vertasin Juniorin vanhoihin 2vee neuleisiin ja kavensin silmukoita silleen sopivasti tasavälein. Takakappaleessa neuloin niskaan muutaman kerroksen korotuksen wrap&turn -menetelmällä, jotta sain puserosta istuvamman.

Napit kaivoin omista varastoista. Yllättävän monta parillista pikkunappia sieltä löytyikin.

Owlet
Alkuperäisohje (ravelry)
Pöllön ohje (ravelry)
Koko noin 86-92cm
Lanka Drops Nepal
Langankulutus 234g
Silmukoita vartalo-osuudella 100
Puikot 4 ja 4,5

Kuvatessa yritin neidiltä ottaa tuttia pois suusta muutaman kerran, mutta sitten tuli tietty vaan itkuisia kiukutteluilmeitä. Tukan kampaamista en edes ehdottanut, että saatiin edes muutama kuva. Olkoon tarhapöllönä! ;o))

Tykkään kyllä puserosta kovasti, ja toivon, että se mahtuu Liljalle vielä ensi talvena. Nyt kun ollaan jo melkein keväässä..

Uuden vuoden ensimmäiset

Muumitalon sokerikuorrutettuja seinänrippeitä rouskutellessa voin vain olla tyytyväinen, että seuraavaan jouluun on aikaa melkein kokonainen vuosi.
Pitkään aikaan ei tarvitse kerätä pöydältä joulutortuista kaivettuja hilloja, ei siivota piparikoristelun jälkiä, ei koheltaa lahjojen kanssa ja tuskailla hirveää rahanmenoa. Ehjät kuusenkoristeet on visusti kaapin uumenissa piilossa, eikä palloja tarvitse enää kerätä pitkin lattioita tai kiskoa koiran suusta. Jouluverhot roikkuu vielä keittiön ikkunassa, mutta vaatii uutta energianpurkausta saada ne pois, pestä ikkunat ja ripustaa perusverhot. Ulkona jouluvalot saa olla paikoillaan niin kauan, että alkavat tuntua naurettavilta.

Uuden vuoden jälkeen käväisin neljän nuorimman kanssa mummulassa. Matkoihin meni liukkaalla kelillä ja sileillä renkailla melkein päivä suuntaansa, ja perillä oltiin vain muutama päivä. Perheen "teinit" jäivät mieluummin kotiin. Olivat täällä pärjänneet keskenään oikein hyvin (tai olihan Mies illat kotona), mikäs hätä isoilla kakaroilla olisi ollut!

Valvovan silmäni poissaolon aikana sattunut ainoa haveri oli kissan telkkarista saama sähköisku. Oli kuulemma juossut salamannopeudella poikien huoneeseen, sätkynyt aikansa ja sitten lopettanut hengittämisen. Mies, tuo meidän suuri sankari, oli elvyttänyt kissan painelemalla sen rintakehää. ;o0 Kauheaa! Minä olin kuvitellut, että nuo nykyajan telkkarit olisi suht turvallisia ja olen huolettomasti pyyhkinyt pölyjä ja joskus imuroinut sieltä telkkarin takaakin, mutta nyt kyllä vähän pelottaa..

Jos sitten noihin käsitöihin. Minulla oli mummulassa parikin lankakerää mukana, mutta jostain syystä siellä ei saa aikaiseksi yhtään sen enempää kuin kotona, vaikkei tarvitse edes ruokaa laittaa..

Kahdet perussukat olen neulonut Nalle -langasta, toiset mummulassa ja toiset vasta kotonassa.

Perussukat
Koot 38 (oranssi) ja 39-40 (pun.)
Lanka Nalle marjaretki (lakka ja puolukka)
Langankulutus 76 ja 77g
Silmukoita molemmissa 56
Puikot 2,75

Toivoin saavani näihin sukkiin kulumaan kaikki nalleni, mutta pienten sukkien verran sitä vielä jäi. Kuvassa näkyy väriero oranssien sukkien kärjissä, joista toisen jouduin neulomaan eri kerästä. Olivat ilmeisesti ihan eri värjäyserää. No, ei tuo niin vaarallista ole, ja tuskin kukaan sen takia kompastuu, että sukat on pikkuisen erilaiset. ;o)

Sukat menevät lahjajemmaan. ;o)

Sitten 2011 käsityövuodesta sen verran, että se näyttää minulla olleen pienten neuletöiden vuosi. Sen aikana neuloin 15 paria villasukkia, joista lahjaksi meni 11 ja loput omien lasten jalkoihin. Lapasia ja sormikkaita syntyi 7 paria, pipoja kaksi, yksi baktus-huivi, ja vuoden _suurimpana_ (höh) työnä tyttärelle pitsinen tunika. Ja vaikken aiempina vuosinakaan ole päässyt kovin hurjiin langankulutuksiin, tämän vuotinen pohjanoteeraus (pikkuisen alle kolme kiloa) jäi puoleen edellisistä vuosista. No, ehkä tästä suosta joskus noustaan..

Lopuksi pläjäytän pari koirakuvaa. Kissan ja koiran rinnakkaiselämä on edelleen yhtä rähinää ja sähinää.
Tässä ollaan kissajahdissa saunassa:

Ja tässä Juniorin avustuksella pieni poseeraus:

Vuoden viimeiset

Siskoni pyysi neulomaan nuoremmalle tyttärelleen uudet villasukat.
Mielellänihän minä kummitytölleni neulon, ja olisin neulonut kolmelle muullekin siskoni lapselle, mutta tämä 5-vuotias neitonen kuulemma kasvaa sellaista vauhtia, että isosiskokaan ei pysy perässä. Hoikan ja pitkäraajaisen tytön jalka on kuulemma jo kokoa 33 (vertailuna mainittakoon, että minun kaksi vuotta vanhemman, ekaluokkalaiseni kengännumero on kaksi numeroa pienempi).

Ja ihan joululomailun tunnelmissa, lasten katsoessa dvd:ltä Harry Pottereita, maltoin minäkin istahtaa sohvan nurkassa vähän pidempään puikkoja kilkuttelemassa.

Perussukat
Koot 32 ja 33
Lanka Nalle Anemone ja Nalle Puolukka.
Violetti kantapää vanhempaa vuosikertaa, PANDA Karhua, "kestävä kulutuslankaa" (75%villaa, 25%polyamidia)
Langankulutus yhteensä 111g
Puikot 2,75
Silmukoita molemmissa 48

Neuloin samantien toiset pienen tytön sukat, joita ei ole varta vasten tarkoitettu kenellekään vaan laitan sukat ensimmäisenä lahjajemmaan. Sainpas samalla käytettyä Nalle Anemone -kerän loppuun, jopa niin loppuun, että pienempien sukkien varpaankärkien viimeisissä raidoissa jatkoin sujuvasti ja suht huomaamattomasti Nalle Puolukalla.
Alemmassa kuvassa tuo väriero näkyy hyvin. ;o)

Oli oikeastaan onni, että jouduin etsimään "jatkokerän", koska löysin sen sisältä kauan hukassa olleet 2,5 -numeroiset lempipuikkoni.. Minulla on pakkaus metallisia 15 senttisiä puikkoja, joilla tykkään kutoa. Näköjään tuo puikkojen lyhyys aiheuttaa harmiakin, puikot kun voivat joutua hukkaan lankakerän sisälle.

Minulla on edelleen hukassa yksi mummulta periytynyt, herkullisen oranssi jämäkerä, jonka jemmasin jonnekin itselleni, etteivät tyttäret vahingossakaan ottaisi sitä käyttöönsä. Se on ollut kateissa melkein yhtä kauan kuin nuo puikot! Mielellään otan vastaan vihjeitä siitä, mihin yksi pieni kerä voi kadota!

Tänään juhlitaan uutta vuotta, herkutellaan suklaalla, shipseillä ja vätkynvätkynkarkeilla, valvotaan ja ammutaan raketeita. Huomenna tai ylihuomenna matkustetaan muutamaksi päiväksi mummulaan.

Toivotan Teille Kaikille OIKEIN HYVÄÄ UUTTA VUOTTA!

Hyvää Joulua!

HäjynFlikan kanssa koristeltiin ja koottiin muumitalo. Hieman epämääräinen siitä tuli, mutta ei haittaa.. perheen pienimmät tykkää.

HYVÄÄ JA RAUHAISAA JOULUA KAIKILLE!!

Lakupekka -armeija

Olen viime aikoina virkannut ja vain virkannut. Liukuhihnatyönä olen valmistanut Lakupekkoja.

Jos parin ensimmäisen kanssa lokakuun puolella ähersin kokonaisen viikonlopun, nämä ovat valmistuneet toinen toistaan nopeammin. Yhden pään virkkasin ohimennen tunnissa, kun Lilja nukahti syliini päikkäreille. ;o)

Lakupekan ohje on edelleen täältä.
Nyt voin jo useamman patalapun kokemuksella korjata ohjetta sen verran, että aloitusrenkaaseen virkataan 2 kjs ja 9 pp (eikä 11pp niin kuin ohjeessa sanotaan) eli tulee yhteensä 10 "lohkoa" tai lisäystä/kerros.
Lanka 7veljestä
Kokonaislanganmenekki 460g
Yksi patalappu painaa 26-27g
Virkkuukoukku 3

Kerhotädeille ja opettajille

Kummeille ja muille tutuille

Laitanpa vielä näytille kuvan ensimmäisestä englanninkielisestä kirjasta, jonka joskus yläasteikäisenä luin. Kirjan toinen nimihän on "And Then There were None", ja vähän samalla lailla meiltä vähenee Lakupekat päivittäin. Ja taitaa käydä niin kuin suutarille ja lapsille, että itselle ei jää yhtään. ;o))

Poppana

Meille saapui eilen uusi perheenjäsen. (Ja täytyy myöntää, että se on aika söpö.)

Lapset on jokainen vuorollaan kinunnut koiraa, mutta se on ollut ehdottomasti nounou. Nyt kun Mies hoksasi haluavansa metsästyskaverin, siinä ei enää mielipiteitä kyselty. Eli kaikista (vaimeista) vastustuksistani huolimatta meillä nyt on koira. (Suomen pystykorvan ja Karjalan karhukoiran kielletyn rakkauten hetelmä, jos jotakuta kiinnostaa.)

Onneksi meillä noita innokkaita koiran hoitajia riittää, koska minä aion laistaa pissattamiset sun muut mahdollisimman pitkään..

Nimi koiralle keksittiin jo aikoja sitten, ja se on Tehotyttöjen (lasten piirrossarja) mukaan Poppana.

Juuso -kissa reagoi aika ikävästi nähdessään Poppanan. ;oDD