tiistai 19. huhtikuuta 2011
Merihevoset, versio II
Näin keväisin minuun iskee aina vimma käydä läpi huushollia siivoten ja samalla hävittäen nurkista kaikkea turhanpäiväistä. Mä en muutenkaan ole mikään "materialisti" ja vältän ostamasta tarpeetonta. Johtuu sekä alituisesti heikosta rahatilanteesta että osittain laihialaisista sukujuurista. ;o)
Silti aina jotain hävitettävää löytyy..
Kahden viikon ajan kannoin kirpparille vaatteita, leluja, kirjoja yms mitä vaan keksin ja irti sain. ;oP Hyvän mielen lisäksi sain mukavat tienestit, jotka tosin on jo hassattu lasten kevättamineisiin ja synttärilahjoihin. ;o)
Lenkkeilyn ja kirppariharrastuksen lisäksi olen sitten neulonut Merihevos-lapasiani. Valmistuminen kesti kokonaisen kuukauden, neuloin pari kerrosta kerrallaan, kunnes kyllästyin katselemaan niitä pölyttymässä lipaston päällä, otin parin päivän loppukirin ja neuloin yhteen soittoon viimeisen lapasenpuolikkaan ja peukut.
Malli Selbu Sea Horse Mittens (ravelrylink.)
Lanka Novitan MerinoWool (punaruskea) ja Regia (keltainen)
Langankulutus 72g
Puikot 2,5
Yhden tyttäreni parhaan kaverin äiti maalaa tauluja.
Omasta maalausharrastuksestani on vierähtänyt aikaa neljännesvuosisata.. tinneri haihtunut aikoja sitten, öljyvärit kuivuneet tuubeihinsa (ovat silti vielä tallella), mutta tuumasin, että minäkin voisin vaihteeksi olla edes käsitöissäni luova ja taiteellinen.
Kuinka ollakaan, seuraava työ olikin sitten oikein rellevästi PERUSSUKAT! Ei pätkääkään taiteellisuutta tai luovuutta. Vain kauhea kiire saada valmiiksi.
Siskon mies täyttää 40 vuotta juuri ennen Pääsiäistä, ja hänelle neuloin nämä sukat.
Perussukat kokoa 42/43
Lanka Nalle Marjaretki ja Nalle aloevera
Langankulutus 100g
Puikot 3,5 ja 3,75
Sitten henkilökohtaisuuksiin.. ;oP
Siltä varalta, ttä joku muistaa minun käyneen erinäisissä reumakokeissa ja on ehkä ihmetellyt, että miten sen ämmän niissä kävi, niin tunnustan, että meikäläinen sitten ihan virallisesti sairastaa nivelreumaa. ;o) Syön aamuisin kourallisen lääkkeitä (kortisonia, reuma- ja sytostaattilääkkeitä). Meillähän tuota nivelreumaa on suvussa (äidin puolelta), ja jostain syystä olen aina epäillyt sen minuun iskevänkin, jos siis yleensä johonkuhun.. Nyt se sitten iski. Ei siinä sen kummempaa. Toivottavasti se pysyy hallinnassa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)