Pinkkiä

Eilisestä postauksesta jäi ulkopuolella ihanan hehkuva Valamonruusu. Eilen aamulla vasta muutama nuppu oli auennut, nyt pensas hehkuu punaisena. Pensas on levinnyt isolle alueelle, ja joka kevät suunnittelen kaivavani se ylös ja istuttavani vähän vaatimattomammin, mutta kukinnan alkaessa taas tuntuu, että olkoon, onhan meidän pihassa tilaa .

Minulla on kesken pari jakkua keskimmäisille tyttärille, toinen on jo oikeastaan valmis, napit vaan puuttuu.. mutta piti pienenä välityönä neuloa tyttären 12 vuotta täyttävälle ystävälle villasukat synttärilahjaksi. Ystävän äiti kun ei osaa tehdä käsitöitä, ja heidän villasukkansa ovat kuulemma yleensä jotain arpajaisvoittoja tai sitten lahjaksi saatuja ja väärän kokoisia..

Halusin neuloa jotain nättiä (ja silti nopeasti valmistuvaa..), ja Saltkråkan malli on minusta sellainen. Neuloin kahdet, myös lahjoiksi päätyneet Saltkråkanit jo viime kesänä, jolloin kovasti tykästyin malliin. Ja kun olin jo valmiiksi laskenut silmukkamäärät ja kuvion kohdistukset, ei tarvinnut kuin luoda silmukat ja neuloa!

Malli Saltkråkan
(Ullaneule, Elina Norros)
Koko ~40
Lanka Viking Vilma (pinkki)
Langankulutus 88g
Silmukoita 55 (palmikkokuvioissa 12s, väleissä 7s ja takana 5s helmineuletta)
Puikot 3,25
Muuta: Väriä en saanut millään kohdalleen, mutta samaa pinkkiä ne on kuin tuo ruusu! ;o))

Hmm.. näitä täytyy tehdä lisää..

Ruusutarha

Meidän puutarha on nyt kauneimmillaan! Kaikki ruusupensaat kukkivat yhtäaikaa.. osa jo lopettelee kukintaansa, osa vasta aloittaa. Ihan pakko laittaa kuvia. Käsitöistä sitten vähän myöhemmin. ;o))

Morsionruusu

Teresanruusu

Juhannus- ja suviruusu

Ruskela

Rosa Moje Hammarberg

Mustikkamaitoset

Meiltä sitten hajosi rattaat, tai oikeasti vain yhdestä renkaasta irtosi ja onnistui menemään hukkaan lukitussysteemin pikkuosat, ja koska kolmirenkaisia kuomurattaita on aika ikävä lykkiä, ollaan sitten LIljan kanssa oltu kohta puolitoista viikkoa ilman kävelylenkkejä.
Tänään haettiin postista Oralta tilatut uudet renkaat. Kyllä taas rullaa, ja kunhan sateet hellittää, lähdemme laukkaamaan pitkin maanteitä.

Nyt olen sitten yrittänyt täyttää luppoaikaa kaikella muulla, ikkunoiden pesulla ym. rätin heiluttelulla. Huoh. Olen minä ihan pikkuisen neulonutkin. Sukkasatoon sain valmiiksi jo toiset sukat. Tässä vaiheessa alkaa yleensä nakuttaa kaikenlaiset muut neuleet.. nytkin tekisi mieli pyöritellä keriä ja suunnitella NeitiKuopukselle neuletakkia.. mutta jos nyt yrittäisin keskittyä Sukkasatoon nämä kaksi kuukautta. Varsinkin kun niitä sukkia pitäisi ihan oikeasti saada neulottua pukinkonttiin.

Sukkalangoista valkkautui käsittelyyn kerä nuorimmasta päästä, vasta vuoden verran meillä asustellut Step, joka minusta on alusta saakka ollut BlondiNeidin väri. Polvisukat halusin hänelle neuloa (HäjyFlikalla kun niitä on ollut kahdet ja on kovasti tykännyt) mutta ihan polvitaipeeseen ei nämä ylety, vaan jäivät vähän vajaiksi (ovat pitkäkinttuista sukua tyttäretkin).

Polvisukat varpaista aloitettuna
Koko noin 37
Lanka Austermann Step (väri lilakirjava 0132)
Langankulutus 99g (olis saanut vielä yhden kerroksen kumpaankin sukkaan, mutten viitsinyt enää purkaa päättelykerrosta ;o)
Puikot 2

Nyt on puikoilla tulossa vähän isommat sukat 7veikasta. Valmista tulee vähän nopeammassa tahdissa, mutta kyllä se on paksua ja tönkköä lankaa neuloa!

Suunnittelen aina tekeväni syksyllä uudistuksia puutarhaan, mutta yleensä ne sitten jäävät tekemättä. Ukonhatut jaksoi vielä vähän aikaa sitten kukkia, vaikka ne on ollut koko kesän nostettuna muovin päälle. Onneksi kaivoin ne maasta niin isojen juuripaakkujen kanssa, etteivät ne kuolleet helteilläkään. Jos kukat vielä talvesta selviävät, siirrän ne perennapenkkiin etupihalle. Ovat ne sen ansainneet.

Kultapallot taas on sade kaatanut, mutta on ne silti niin kauniita!

Sukkasato

Nyt kun olen saanut marjasadon kerättyä talteen ja säilöttyä talven varalle, on aika kaivautua ulos puskista, ottaa sukankudin käteen ja aloittaa Sukkasadon kartuttaminen.
Ilmoittauduin jälleen kerran mukaan Sukkasatoon ja tänään se sitten alkaa. Kaksi kuukautta neulotaan porukalla sukkia.. No, minähän en ole pitkiin aikoihin muuta neulonutkaan, joten tässä ei tule mitään muutosta arkeen..



En edes muistanut, montako kertaa olen aiemmin osallistunut Sukkasatoon, vaan piti kurkkia taaemmas blogitekstejä. Olenkin ollut mukana ihan alusta saakka, eli syksystä 2007. Juniorin vauva-ajasta huolimatta ehdin silloin neuloa 9 pari sukkia, joista suurin osa meni Vaaka ryn keräykseen.

2008 olin Hillokellarissa niinkuin tänäkin vuonna, ja neuloin ohuista langoista 7 sukkaparia omalle perheelle (aika monet niistä itselle) ja kahdet pikkutossut Oys:iin.
2009 keskityin edelleen tuhoamaan ohuiden sukkalankojen varastoa, ja neuloin yhteensä 8 paria lastensukkia (suurimpien koko 39).
Liljan vauva-aika onkin sitten rajoittanut elämää paljon enemmän, ja viime vuonna sain aikaiseksi ainoastaan kolmet sukat; yhdet aikuisen, yhdet lapsen ja yhdet vauvan.

Tuosta marjasadosta puheenollen, meillä kävi omenapuulle pikkuisen köpelösti. Yhtenä iltana tuli hirveä tuulenpuuska, jolloin meidän omppupuu kaatuarysähti..tuostahan on aiemminkin katkennut oksia, kun ne on ollut niin täynnä omenoita, mutta nyt tuli sitten lopullinen lähtö!

Väriterapiaa

On nuo neulomukset ollut jo pidempään niin sinisävyisiä, että pahaa tekee.. no, ei sentään, mutta pitää noita omiakin värejä välillä hankkia.

Lumoava lanka oli saanut hyllyihinsä vironvillaa, joten sitä piti lähteä ostamaan, kun olen siitä jo niin kauan haaveillut. Punaista lähdin hakemaan, mutta tuo vihreä vyyhti tahtoi ihan välttämättä mukaan myös.
Kaksi tulevaa Revontulta. ;o)



Cittarin alessa hairahduin sitten näihin 7veikkoihin, 3e/kerä. Suunnitelmissa olisi virkata torkkupeitto, mallista en vielä tiedä, luultavasti ihan perusisoäidinneliötä..



Mies kävi eilen HäjynFlikan kanssa parin kilometrin päässä poimimassa karpaloita. Saaliina melkein puoli ämpärillistä, nyt ovat hakemassa lisää.. Mies jos tietäisi, että tv:stä tulee Robin Hood, tulisi kiire kotiin.. Ihanan väkeviä (ja kuulemma terveellisiä) "aikuiseen makuun" sopivia marjoja, meillä ainakin lapset niitä muka yökötteli..



Tälläinen ruusunreppana vielä kukkii viimeöisen pakkasen jäljiltä.



Ja kyllä, sininen lahjahuivi on edelleen kesken..

Junasukat ja hattivatit

Otin kerrankin omaa aikaa (hah hah) ja lähdin Liljan kanssa viikoksi mummulaan. Mies kun on ollut omilla reissuillaan 25 päivää keväästä lähtien (juu, minä laskin), niin ajattelin jättää hänet vastuuseen revohkan huolehtimisesta vähäksi aikaa..

Viime viikon maanantaiaamuna lähdettiin ja tämän viikon maanantaina tultiin takaisin. Menomatka sujui tosi hyvin, mutta paluumatkalla pysähdeltiin sitten useampaan otteeseen.. no, pääsinpä kerrankin tutustumaan Kalajoella Iso-Pahkalan savipajaan. Muuten sitten tutustuttiinkin lähinnä kasitien pysähdyspaikkoihin..



Mummulassa Lilja oli ensimmäiset päivät Toossi pahalla tuulella, ja siinä tuli lykittyä vaunuja rantatietä eestaas ihan kyllästymiseen asti.. Pällistelin samalla maisemia ja ihailin jokea. Tuossa se on (kuvassa) kirkko, jossa mentiin aikoinaan vihillekin.. ;oP



Lilja (4,5kk) on löytänyt nyrkkinsä! Niitä pitää katsella ja maistella. Ja niillä voi tarttua kiinni vaikka nokan edessä pyörivään leluun, tai niin kuin eilen, isonveljen tukkaan, jos tuo päänsä liian lähelle.



Mulla oli mukana kaksikin käsityötä, mutta kovin hitaasti valmistuvat.. siskon synttärihuivi on vasta (hyvällä) alulla, mutta sain valmiiksi sentään yhden sukkaparin, joka menee eskarilaisen markkina/touhupäivään arpajaisvoitoksi.

Malli junailusukat
Koko noin 29
Lanka Gjestal Frost
Langankulutus 52g
Silmukoita varressa 60, jalkuimessa kavennusten jälkeen 56
Puikot 2

Sukat on keskenään vähän eri sävyä, vaikka näyttivät kyllä olevan samaa värjäyserää.. toinen kerä on ilmeisesti jossain loppuliemessä liotettu..
Mummulassa oli sen verran hämyvalo, että mä huomasin eron vasta kotona..



Syysvärejä. Niihin ei ikinä kyllästy.





Meidän pihatien varresta löytyi tälläisi pikkuruisia sieniä (?). Hattivatteja ihan selvästi.



Piti antaa juniorille kamera, että sain olla rauhassa koneella. Yllättävän hyvä kuvaaja kolmevuotiaaksi! (Kuvasi muuten myös vauvaleluja, legoja, autot-palapelin, lattiaa, sohvat..)

Sammakoita

Piti vielä esitellä nämä meidän uudet ulkoportaat, jotka mies nikkaroi tuossa vähän ennen ristiäisiä! Kyllä niistä kannatti kymmenen vuotta puhuakin, on ne sen verran hienot. ;o) Jos joku ihmettelee tuota "liukuritilää", se on vaunuja varten ja ollut tuossa jo kolmisentoista vuotta... Saa vaunut paljon helpommin sisälle, kun ei tarvitse portaita rynkyttää ylös.



Portaat on houkutellut sisälle vähän erikoisempiakin vieraita.. pikkuinen sammakko ilmestyi tänään minun saappaastani. Onneksi en ole vetäissyt saappaita jalkaani, olisipas ollut kiva ylläri tuollainen limanuljaska varpaissa..



Ihan niin lähellä jokea me ei sentään asuta, että ravut kulkisi itsekseen sisälle saakka.. Mies se kokeili ravustamista, ja toi saaliinsa näytille. ;o)



Puutarhasta sen verran, että antonovka, joka on tähän saakka tehnyt 0-3 omenaa vuodessa, on nyt täynnään omenanraakileita. Saadaan kerrankin kunnon sato, ja pääsen keittämään hilloa ja mehua ja leipomaan piirakkaa ja kuivattamaan omenanviipaleita ja.. ja..

Ristiäisiä odotellessa ;o)

Tyttären ristiäiset pidetään vasta 18. päivä, joten tässä on vielä aikaa keskittyä muuhunkin kuin siivoamiseen ja leipomiseen. Vauvalle ei ole vielä nimeä keksittynä, tai oikeastaan nimiä on ollut moniakin, mutta ne vaihtuu viikoittain. Minähän niitä nimiyhdistelmiä pyörittelen mielessäni ja tarjoan sitten miehelle muutaman valmiin ehdotuksen, joista hän lievästi johdateltuna saa valita mieluisimman. ;o))

Sain eilen valmiiksi (kolmena päivänä ompelin) makuuhuoneeseen uudet verhot. Vanhat verhot oli jo ikivanhat (minähän en turhaan uusia laita!) eivätkä sopineet uuteen tapettiin, joten piti sitten nekin uusia.

Kangas on viime kesän alennuksesta ostettua Marimekon "Poimulehti"- kuosia. Ihanan pirtsakkaa, saa ihan hyvälle tuulelle.. Yläkerran huoneita varten ostin, mutta alan jo luopua toiveesta saada niitä yläkerra huoneita lainkaan, joten sama ottaa käyttöön, kun kerta tarvetta on..

Mulla on niin surkea ompelukone, että noita ripustuslenkkuja oli pirullinen ommella, kun kone junnaa aina paksummassa kohdassa ja vaatii ylimääräistä venkoilua ja repimistä ja ärräpäitä, mutta on sitten mukavan helppo laittaa verhot paikoilleen!

Kuvasta näkyy samalla makuuhuoneen uusi tapetti, jossa on miehen mukaan vauvankakan värisiä kukkia (no tuon väristähän se on nyt ollutkin.. ;oP). ;o)



Poijat saivat huoneeseensa uudet verhot jo aikaisemmin keväällä. Kangas samoin Marimekkoa "Muutto maalle", josta tykkään myös kovasti vaikkei kukkia olekaan eikä punaista, heheh.. Vielä vanhempi ostos kuin tuo edellinen!

Mä en pidä itseäni mitenkään marimekkofanina, mutta heidän aleensa on paljon helpompi mennä tekemään löytöjä kuin esimerkiksi eurokankaan hehtaarihalliin..varsinkin kun shoppailuaika on yleensä hyvin rajallista..

Poikien uusi tapetti ei taida kuvassa erottua, mutta halusivat sen mahdollisimman vaalean. Pieni kukka/lehtikuvio siinä kuitenkin on, eivät ole tainneet sitä älytä.. ;oP



Juhannuksena vietettiin keskimmäisen poijan kymppisynttäreitä. Juhlittiin ihan oman perheen kesken, kun poika ei välittänyt kutsua kavereita (josta mä olin tosi tyytyväinen, kun en millään olisi jaksanut alkaa sörssäämään) ja kummiperhe oli väsyneenä juuri palannut ameriikanreissulta.

Leivoin kakun uudella reseptillä, jota samalla testasin ristäisiä varten. Välissä mustikka- ja valkosuklaamoussea, joiden reseptin löysin täältä. Päällisenä yksi pötkylä vihreää marzipania ohueksi kaulittuna, riitti just.

Tuli aika iso kakku näin pienelle porukalle, joten kun kerran oltiin syöty ja kakkua oli yli puolet jäljellä, laitoin loput pakkaseen (mikä tietysti seuraavan päivän makeannälässä harmitti!) ja syödään sitten ensi sunnuntaina, 11. päivä kun HäjyFlikka täyttää 13 vuotta. ;oD



Yhtenä iltana laskeva aurinko kultasi pihapuut.

Tässäkin on niin kaunis "maisema", jos mielessään poistaa kuvasta auton, roskiksen, bensakanisterin ja autonrenkaan, niin ja katonkulman.. ;oP



Ja toisesta suunnasta lähikuvaa.



Ruusuja.

Omppuja ja ylläreitä

Olen ihan otettu KesänLapselta saamastani sytämmestä! Kiitos! Tämä kyllä pelasti monta päivää..


Minä puolestani ojennan tämän Ystävyyden Sydämen niille kolmelle, jotka ensimmäiseksi tulivat mieleeni eli Minnalle, Christinalle ja Kikille! ;oD
Olkaatten hyvät!


Käsityörintamalta ei ole mitään esiteltävää, koska muut työt vie suurimman osan ajasta ja räkätautinen juniori vaatii runsaasti syliä.. Olen toki yrittänyt tarttua puikkoihin aina kun mahdollista ja neuloa itselleni villatakkia, joka onkin kohta kainalokavennuksissa. Tavoitteena olisi saada takakappale valmiiksi ennen Sukkasadon alkamista.

Kattoremontti alkaa olla jo voiton puolella. Mies toi töistä pienen nosturin, jolla ollaan haalattu tiilet ylös. Minä (!) olen kantanut tiilet ja kiinnittänyt ne nosturin köyteen ja mies veljensä kanssa on nostanut ne ylös katolle. Viikonloppuna pitäisi kait saada ne vielä ladottua paikoilleen. Sitten olisi savotta tehty. Tämä jatkuva tiilien eestaas kanniskelu oli kyllä tehokasta liikuntaa ja vastasi varmaan kuntosaliharjoittelua, mutta kyllä on ihana kun se on tehty! (Mitähän me ensi kesäksi keksitään!)

Marjapuskia olen tyhjentänyt vähitellen. Sato ei ole taaskaan hääppöinen, vaikka keväällä laitettiin kanankakkaa joka pensaalle.
Viime viikonloppuna kierrettiin HäjynFlikan kanssa puutarhaliikkeitä tarkoituksena ostaa uusia marjapensaantaimia. Toisessa liikkeessä oli kalliita ja toisessa pieniä ja kräniä, tultiin sitten kotiin pelkän keijunruusun ja 12 multasäkin kanssa. Jos sitten ensi viikonloppuna..

Olen suunnitellut istuttavani joka sorttia lisää eli karviaista, valko-puna- ja mustaherukkaa ja uutuutena haluaisin kokeilla viherherukkaa. Ja koska inhoan metsässä rämpimistä (miehen siskohan se meille metsämarjat noukkii), haluaisin laittaa myös pensasmustikkaa.



Keitin eilen mehumaijassa ämpärillisen omenoita, sekaan laitoin puoli litraa puolikoita antamaan kirpeyttä. Kahdesta satsista tuli yhteensä 3 litraa kauniin punaista ja hyvän makuista mehua, jota ei tosin paljoa kannata vedellä lantrata.

Tamppaajat

Eilen en sitten ehtinyt edes KIPpailemaan. Piti kuskata tyttöjä synttäreille ja poikien kavereita meille leikkimään. Mies kyllä haki tytöt synttäreiltä, mutta minä kävin sitten myöhemmin hakemassa tyttären silmälasit samoilta synttäreiltä. Siinähän se päivä taas meni, eestaas ajellessa. Vaikken ehtinyt mukaan julkineulontaan, neuloin sitten illalla sohvannurkassa salaa sitäkin ahkerammin. Viimeistä kappaletta viedään, ja parin päivän sisällä voin jo toivottavasti esitellä uuden neuletakkini. Nappikikasta löysin siihen juuri sopivan väriset napitkin.

Illalla leivoin raparperikeikauskakun. Vanhan reseptin mukaan, jonka joskus muinoin löysin Pirkka-lehdestä. Ei nyt välttämättä mikään näyttelykakku, mutta sitäkin herkullisemman makuinen, varsinkin vaniljakastikkeen kera (uiden). ;o)



Ja kun ei ole sitä käsityötä esiteltänä, esitellään sitten puutarhaa. ;o) On taas tullut kierrettyä ympäriinsä kurkkimassa ja kurkottelemassa, tutkimassa nuppuja, nyppimässä rikkaruohoja..
Sää on ollut surkeaa, sateista ja tuulista (tänä aamuna herättiin ukkosen jyrinään) ja nyt vielä hyttyset ilmestyi inisemään ja saalistamaan. Omenapuu kuitenkin kukkii komeasti.




Punaisena hehkuvat rikot. Ylemmässä sinirikko ja alemmassa patjarikko (kait?).



Sitten itse otsikkoon. ;o)
Mattojen pesu voi olla näin kivaa koko perheen puuhaa!
Matot likoavat maassa mäntysuopavedellä kasteltuina, ja kuinka ollakaan, lapset hoksasi, että onpas hauskaa tallata ja tampata märillä matoilla. Jospas lika irtoaisi paremmin.. ;o)