Pitkä aika on vierähtänyt siitä, kun viimeksi olen tänne mitään kirjoitellut, tänään tasan viisi kuukautta.
Neuleinspiraatio on ollut totaalisesti hukassa. Keväällä innostui lukemaan, ja suorastaan ahmin kirjan toisensa jälkeen, enkä millään olisi malttanut keskeyttää edes kahden "tilaustyön" tekemisen ajaksi.
Lopputalvestahan neuloin omille lapsukaisilleni Aili -lapasia Nepal -langasta. Yksi tyttöjen kavereista näki valmiin lapaskasan lipastoni päällä, ja toivoi samanlaisia itselleen. Nepalit oli silloin jo käytetty loppuun, joten nurkista löytynyt 7veikka sai kelvata. Silmukkamääriä sun muita en tietenkään enää muista, mutta aika pieneen kätöseen nuo menivät. ;o) Värit on pinkki ja luonnonvalkoinen.
Toiseksi isoimman tyttäreni kaverilla on synttärit joskus kesäheinäkuun vaihteessa ja hän toivoi lahjaksi villasukkia.
Neuloin hänelle viime kesänäkin sukat, ja ne ovat kuulemma jo puhkikuluneet. Nyt oli sitten uudet toiveena. Väritoivetta yritettiin kysellä, mutta saaja kuulemma luotti minun hyvään värimakuuni.. ;oP
Näissä koko on ~40, silmukoita muistaakseni 64, ja lankana Nalle (vihreä) ja Maija (sininen).
Itselleni neuloin, pitkään ja hartaasti perussukkia. Lankana Strompegarnin Jacquard magic sukkalankaa, jota neuloin kakkosen puikoilla kuten yleensäkin. Sukat on kokoa 42.
Toiset sukat on tekeillä samasta langasta. Niidenkin valmistuminen näyttää keestääväään.
Inspis on tosiaan edelleen hieman hakusessa, mutta neulomisaikaa vähentää myöskin elokuun lopulla alkaneet opinnot. Täytyy kyllä myöntää, että läksyjä ei oikeastaan ole ollut, mutta kun on päivät poissa kotoa, illalla ei normaalien kotitöiden ja koiran lenkittämisen jälkeen enää paljon muuhun jää.
Tai ainakin vuosia jatkuneen kotiäitiyden jälkeen uusi elämä vaatii hieman totuttelua.
Mutta kyllä tämä tästä. ;o)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste elämää. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste elämää. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 21. syyskuuta 2014
sunnuntai 30. maaliskuuta 2014
Pienet ketunpoikaset
Nämä lapaset valmistui jo viime sunnuntaina, on vain muka pitänyt niin kiirettä, etten ole ehtinyt koneelle istahtaa kuin sähköpostit lukemaan..
Nyt kuitenkin lyhyt rauhallinen hetki aamukahvin kera, ennen kuin alan koristella 10veen synttärikakkua ja laittaa muita tarjottavia (ja ruokaa ennen synttäreiden alkua, eivät ole sitten illalla koko lauma vatsa kipeänä pelkästä herkkujen ahmimisesta). Eilinen päivä meni siivotessa ja pyykkiä pestessä (pesukone ollut rikki puoli viikkoa, ja kun vihdoin saatiin siihen varaosa, pyykkikopat pursui ja vyöryi yli reunojen pitkin apukeittiön lattiaa..
Synttäreitään viettää meidän vitonen, joka täyttää jo kymmenen vuotta! Vuodet kuluvat niin nopeasti, ihan liian nopeasti! Kymmenen vuotta sitten kun kaunis tumma kiharatukkainen neitokaisemme syntyi, esikoinenkin oli vasta eskarissa. ;o))
Mutta pidemmittä puheitta päivän aiheeseen. Eli ne lapaset.
Mallina Ravelrysta löytynyt Natalia Morevan Little Foxes. Ruskeasävyiset neuloin ohjeen mukaisesti, ja niistä tuli sopivat nykyiselle eskarilaiselleni. Pinkkivartisiin lisäsin pari silmukkaa kuvio-osaan, ja neuloin lapasen pari kerrosta pidemmäksi, ja ne sopivat 10veelle.
Pikkukettuset
Lanka Gjestalin Janne
Langankulutus yhteensä 150g (pienemmät 72g ja isommat 78g)
Silmukoita varressa 44, kämmenosassa 48 (ja isommissa 50)
Silmukanlisäykset tein lapasiin heti raitakuvion jälkeen, että peukalo"kiilasta" tuli tarpeeksi pitkä.
Uudet lapaset on jo puikoilla, ne tosin valmistuvat vielä hitaammin kuin nämä. ;o)
Nyt kuitenkin lyhyt rauhallinen hetki aamukahvin kera, ennen kuin alan koristella 10veen synttärikakkua ja laittaa muita tarjottavia (ja ruokaa ennen synttäreiden alkua, eivät ole sitten illalla koko lauma vatsa kipeänä pelkästä herkkujen ahmimisesta). Eilinen päivä meni siivotessa ja pyykkiä pestessä (pesukone ollut rikki puoli viikkoa, ja kun vihdoin saatiin siihen varaosa, pyykkikopat pursui ja vyöryi yli reunojen pitkin apukeittiön lattiaa..
Synttäreitään viettää meidän vitonen, joka täyttää jo kymmenen vuotta! Vuodet kuluvat niin nopeasti, ihan liian nopeasti! Kymmenen vuotta sitten kun kaunis tumma kiharatukkainen neitokaisemme syntyi, esikoinenkin oli vasta eskarissa. ;o))
Mutta pidemmittä puheitta päivän aiheeseen. Eli ne lapaset.
Mallina Ravelrysta löytynyt Natalia Morevan Little Foxes. Ruskeasävyiset neuloin ohjeen mukaisesti, ja niistä tuli sopivat nykyiselle eskarilaiselleni. Pinkkivartisiin lisäsin pari silmukkaa kuvio-osaan, ja neuloin lapasen pari kerrosta pidemmäksi, ja ne sopivat 10veelle.
Pikkukettuset
Lanka Gjestalin Janne
Langankulutus yhteensä 150g (pienemmät 72g ja isommat 78g)
Silmukoita varressa 44, kämmenosassa 48 (ja isommissa 50)
Silmukanlisäykset tein lapasiin heti raitakuvion jälkeen, että peukalo"kiilasta" tuli tarpeeksi pitkä.
Tunnisteet:
elämää,
lapaset,
synttäreitä,
valmista 2014
maanantai 23. joulukuuta 2013
Murha ratkaistavana
Huomasin, etten ole yli kuukauteen saanut aikaiseksi tekstiä tänne blogiini. Sen verran täytyy itsestään ilmoitella, että laitan kuvia meidän perheen joulun odotuksesta ja juhlaan valmistautumisesta. Tarkempaa juttua sitten joskus joulukiireiden hellitettyä.. ;o))
Näiden kuvien myötä haluan toivottaa Kaikille Teille OIKEIN IHANAA JA LEPPOISAA JOULUNAIKAA!!
Reilusti vähemmälle jäänyt käsityöt. Toki neuloin muutamat sukat joululahjaksi, mutta niistä sitten joskus.
Näiden kuvien myötä haluan toivottaa Kaikille Teille OIKEIN IHANAA JA LEPPOISAA JOULUNAIKAA!!
Reilusti vähemmälle jäänyt käsityöt. Toki neuloin muutamat sukat joululahjaksi, mutta niistä sitten joskus.
sunnuntai 29. syyskuuta 2013
Phyllodium -sukat
Sukkasadon ravelry - ryhmässä oli tarjolla mysteerisukan ohje. Joka syyskuun sunnuntai ilmestyi uusi ohje, ja viikko sitten saatiin se viimeinen. Kuvia valmiista tai puolivalmiistakaan sukista ei saanut julkaista aiemmin, ettei pilata yllätystä muilta neulojilta.
Viikolla näitä jo kuvattiin, HäjyFlikka poseerasi taas kerran. Sää oli harmaa ja sateinen, kuvatkin sitten sen värisiä. Yritin kovasti saada sukkia oikean värisiksi, ja uskoakseni siinä onnistuinkin..
Malli Phyllodium socks
Koko ~40
Lanka Araucania Ranco solid
Langankulutus 65g
Puikot 2,5 ja 2,75
Silmukoita 64
Kantapää tehtii nurjilla silmukoilla, mikä näyttää näissä sukissa tosi kivalta ja ihan malliin sopivalta. Muuten sitten tuskailinkin nurjan neuleen kanssa, puikon ensimmäinen silmukka meinasi aina jäädä löysäksi vaikka kuinka yritin sitä kiristää. Vaihtelin puikkojen silmukkamääriä koko ajan, että se ensimmäinen löysä silmukka olisi tullut eri kohtaan.
HäjyFlikka sai kevarikortin tuossa vähän aika sitten. Pääsee kulkemaan lukioon ja muihin menoihinsa itsenäisesti eikä ole aina kinuamassa kyytiä. Harmi vain kun meni myöhäiseen kortin saaminen (meni toki autokouluunkin vasta loppukesästä), kohta nimittäin loppuu jo ajokelitkin. Onneksi ehti sentään saada ajokokemusta ja nauttia vauhdinhurmasta.. ;o))
Viikolla näitä jo kuvattiin, HäjyFlikka poseerasi taas kerran. Sää oli harmaa ja sateinen, kuvatkin sitten sen värisiä. Yritin kovasti saada sukkia oikean värisiksi, ja uskoakseni siinä onnistuinkin..
Malli Phyllodium socks
Koko ~40
Lanka Araucania Ranco solid
Langankulutus 65g
Puikot 2,5 ja 2,75
Silmukoita 64
Kantapää tehtii nurjilla silmukoilla, mikä näyttää näissä sukissa tosi kivalta ja ihan malliin sopivalta. Muuten sitten tuskailinkin nurjan neuleen kanssa, puikon ensimmäinen silmukka meinasi aina jäädä löysäksi vaikka kuinka yritin sitä kiristää. Vaihtelin puikkojen silmukkamääriä koko ajan, että se ensimmäinen löysä silmukka olisi tullut eri kohtaan.
HäjyFlikka sai kevarikortin tuossa vähän aika sitten. Pääsee kulkemaan lukioon ja muihin menoihinsa itsenäisesti eikä ole aina kinuamassa kyytiä. Harmi vain kun meni myöhäiseen kortin saaminen (meni toki autokouluunkin vasta loppukesästä), kohta nimittäin loppuu jo ajokelitkin. Onneksi ehti sentään saada ajokokemusta ja nauttia vauhdinhurmasta.. ;o))
Tunnisteet:
elämää,
Sukkasato13,
sukkia,
valmista 2013
perjantai 12. heinäkuuta 2013
Ja luumunvärinen jakku..
..vähän pienemmälle tyttärelle..
Jakku on versioa kahdesta eri ohjeesta. Mallikerta (jota nyt ei hirveän vaikea olisi ollut itsekään keksiä ;oP) on Ravelrysta vauvan ja taaperon jakusta neulejakusta, mutta muuten neulottu samalla ohjeella kuin edellinen isosiskon jakku. Muuttelin vain silmukkalukuja pienemmiksi, ja sovitutin neuletta tyttärellä vähän väliä.
Malli Helena / February Lady Sweater
Koko ~130cm
Lanka SandnesGarn Duett (luumunvärinen)
Langankulutus 5 kerää
Puikot 4 ja 5
Tein villatakista muistiinpanoja matkan varrella, mutta olen ne ehtinyt jo hukata.
Taisivat mennä roskiin aamuisessa siivouspuuskassa, kun kävin läpi lipastoni sisällön. Järjestelin sukka-, lapas-, huiviohjeet omiin kansioihinsa (aakkosjärjestykseen) ja sekalaiset ohjeet vielä omaansa. Jos sieltä sitten helpommin löytyisi sopiva ohje joka inspiraationiskuun, toivottavasti.
Tyttäret mansikkamaalla etsimässä marjoja. Niin kuin kuvakin varmasti paljastaa, tänä vuonna sato jää erittäin heikoksi. Meidän entinen hovihankkija, josta ennen haimme herkulliset mutta sitäkin kalliimmat mansikat, lopetti mansikanviljelyn. Ostinkin jo varalta viisi laatikollista marketista, ettei ihan ilman jäädä..
Jakku on versioa kahdesta eri ohjeesta. Mallikerta (jota nyt ei hirveän vaikea olisi ollut itsekään keksiä ;oP) on Ravelrysta vauvan ja taaperon jakusta neulejakusta, mutta muuten neulottu samalla ohjeella kuin edellinen isosiskon jakku. Muuttelin vain silmukkalukuja pienemmiksi, ja sovitutin neuletta tyttärellä vähän väliä.
Malli Helena / February Lady Sweater
Koko ~130cm
Lanka SandnesGarn Duett (luumunvärinen)
Langankulutus 5 kerää
Puikot 4 ja 5
Tein villatakista muistiinpanoja matkan varrella, mutta olen ne ehtinyt jo hukata.
Taisivat mennä roskiin aamuisessa siivouspuuskassa, kun kävin läpi lipastoni sisällön. Järjestelin sukka-, lapas-, huiviohjeet omiin kansioihinsa (aakkosjärjestykseen) ja sekalaiset ohjeet vielä omaansa. Jos sieltä sitten helpommin löytyisi sopiva ohje joka inspiraationiskuun, toivottavasti.
Tyttäret mansikkamaalla etsimässä marjoja. Niin kuin kuvakin varmasti paljastaa, tänä vuonna sato jää erittäin heikoksi. Meidän entinen hovihankkija, josta ennen haimme herkulliset mutta sitäkin kalliimmat mansikat, lopetti mansikanviljelyn. Ostinkin jo varalta viisi laatikollista marketista, ettei ihan ilman jäädä..
maanantai 3. kesäkuuta 2013
Uuden edessä
Niin se odotettu ensimmäinen lomaviikko vierähti käyntiin.
Lauantaina lapsilla oli kouluissa todistustenjako. Kaikki kolme tytärtä saivat hyvien todistusten lisäksi stipendit! Keskimmäinen sai stipendin äidinkielen ja kirjallisuuden taidoista, nuorin tokaluokkainen ja vanhin ysiluokkalainen molemmat kädentaidoista. Vanhimmalla on kyllä koulu mennyt koko ajan niin hyvin, ysejä ja kymppejä nappaa kokeista (ja todistukseen), että olisi voinut sen stipendinsä saada ihan yhtä hyvin äidinkielestä, matikasta tai fysiikasta ja kemiasta.. ;o)) Poikienkin todistukset oli hyviä, varsinkin isomman Poijan arvosanat yllätti positiivisestii, poika kun ei ole vähääkään välittänyt koulusta tai läksyistä koko vuonna!
Laitettiin opettajille ja kerhotädeille kiitokseksi kuluneesta vuodesta kauniit ruukkuruusut. Ruusujen kylkiäiseksi virkkasin 10 perhosta (en jaksanut näillä helteillä tehdä yhtään ylimääräistä, mutta yksi olisi vielä tarvittu..).
Samanlaisia perhosia virkkasin kokonaisen parven (eli varmaan lähemmäs 30) kuutisen vuotta sitten odottaessani Junioria. Silloin oli aikaa istua ja värkätä. ;oD
Valkoinen helminauha on edelleen vanhaa jemmaa, alunperin ostin sen hääkimpun koristeiden jämistä, hopeinen on varmaan jotain askartelujuttua. Heteet onm tiimarista, samoin kuin magneetit, jotka liimasin perhosien takapuolelle. Nyt ne voi läppäistä vaikka jääkaapin oveen.
Yhteen perhoseen kului lankaa hurjat 3g sukkalankojen jämiä (ja vähän alkujakin).
Ja sitten siihen otsikkoon. Uuden kuviot on edessä vanhimmalla, HäjyFlikalla, joka ensi syksynä suuntaa lukioon. Uudet kuviot on edessä myös Poijista keskimmäisellä, joka syksyllä siirtyy yläasteelle Pari viikkoa sitten oli Seiskailta, jossa näkivät oman, tulevan luokkansa. Illasta puhuttiin ja sitä odotettiin jo pitkään etukäteen. Suurin muutos tultt kuitenkin Juniorille, joka syksyllä lähtee eskariin. Uudet kuviot saattaa viedä meikäläisenkin mukanaan. Kuopus täytti toukokuussa kolme vuotta, ja nyt minun pitäisi kait päättää, miksi haluan isona. Jos nyt niin hassusti käy, että tästä vielä kasvan. Eli jotain uutta suuntaa elämälle..
Lauantaina lapsilla oli kouluissa todistustenjako. Kaikki kolme tytärtä saivat hyvien todistusten lisäksi stipendit! Keskimmäinen sai stipendin äidinkielen ja kirjallisuuden taidoista, nuorin tokaluokkainen ja vanhin ysiluokkalainen molemmat kädentaidoista. Vanhimmalla on kyllä koulu mennyt koko ajan niin hyvin, ysejä ja kymppejä nappaa kokeista (ja todistukseen), että olisi voinut sen stipendinsä saada ihan yhtä hyvin äidinkielestä, matikasta tai fysiikasta ja kemiasta.. ;o)) Poikienkin todistukset oli hyviä, varsinkin isomman Poijan arvosanat yllätti positiivisestii, poika kun ei ole vähääkään välittänyt koulusta tai läksyistä koko vuonna!
Laitettiin opettajille ja kerhotädeille kiitokseksi kuluneesta vuodesta kauniit ruukkuruusut. Ruusujen kylkiäiseksi virkkasin 10 perhosta (en jaksanut näillä helteillä tehdä yhtään ylimääräistä, mutta yksi olisi vielä tarvittu..).
Samanlaisia perhosia virkkasin kokonaisen parven (eli varmaan lähemmäs 30) kuutisen vuotta sitten odottaessani Junioria. Silloin oli aikaa istua ja värkätä. ;oD
Valkoinen helminauha on edelleen vanhaa jemmaa, alunperin ostin sen hääkimpun koristeiden jämistä, hopeinen on varmaan jotain askartelujuttua. Heteet onm tiimarista, samoin kuin magneetit, jotka liimasin perhosien takapuolelle. Nyt ne voi läppäistä vaikka jääkaapin oveen.
Yhteen perhoseen kului lankaa hurjat 3g sukkalankojen jämiä (ja vähän alkujakin).
Ja sitten siihen otsikkoon. Uuden kuviot on edessä vanhimmalla, HäjyFlikalla, joka ensi syksynä suuntaa lukioon. Uudet kuviot on edessä myös Poijista keskimmäisellä, joka syksyllä siirtyy yläasteelle Pari viikkoa sitten oli Seiskailta, jossa näkivät oman, tulevan luokkansa. Illasta puhuttiin ja sitä odotettiin jo pitkään etukäteen. Suurin muutos tultt kuitenkin Juniorille, joka syksyllä lähtee eskariin. Uudet kuviot saattaa viedä meikäläisenkin mukanaan. Kuopus täytti toukokuussa kolme vuotta, ja nyt minun pitäisi kait päättää, miksi haluan isona. Jos nyt niin hassusti käy, että tästä vielä kasvan. Eli jotain uutta suuntaa elämälle..
Tunnisteet:
elämää,
jämälangat,
valmista 2013,
virkkaus
tiistai 29. tammikuuta 2013
Pakkaspäivänä
Lilja on joulun jälkeen aloittanut kerhon, käy Juniorin kanssa samassa pikkukoulussa kolme kertaa viikossa. Kerho alkaa kahdeltatoista, mutta sinne saa onneksi tulla oman aikataulun mukaan, mikä sopii meille, jotka lähdetään perinteisesti ainakin puoli tuntia myöhässä ja silloinkin kauhealla kiireellä..
Viime torstaina olin lupautunut kuskaamaan HäjyäFlikkaa kavereineen lukiotutustumiseen. Piti siinä lähtöhötäkässä vielä kantaa autosta pois ylimääräiset korokeistuimet, siivota lattialta pillimehupurkit ja suklaapaperit (meikäläiset ei tunne sanaa roskis).. Siinä eestaas juostessani käskin Juniorin hakea leivinuunin päältä koiran ruokakipan ja viedä koiralle. Olin itsekseni tyytyväinen, kun 5,5vee poijalle voi antaa jo oikeita tehtäviä, ja luottaa siihen, että ne tulee kanssa tehtyä..
Parin kolmen tunnin kuluttua koululaiset tulee kotiin ja soittaa mulle ja ihmettelee, että Miks täällä on ulko-ovi auki? Siis mitä!?! Eli 5,5v on vielä täysin vahdittava meikä sillä voikaan teettää mitään, jos ei itse kulje perässä!!! Ei minulle tullut mieleenikään, ettei poika paiskaa ovea kiinni ulos tullessaan (kun se yleensä tehdään niin, että avaimet tippuunaulakosta), enkä siinä kiireessä edes muistanut tarkistaa. Argh!
Silloin oli tietenkin pakkasta -24 astetta, kunnon tuuletuksen jälkeen meidän talossa sisällä lämmintä 15 astetta (sentään vielä lämpimän puolella)..
Mies oli kuulemma soittanut vanhimmalle poijalle, että hakisi moottorisahan sisälle lämpenemään, että saa tehdä saunapuita heti kun tulee töistä. Poika oli siihen tuumannut, että täällä on niin kylmä, ettei täällä mikään lämpene..
Ja täällä oli KYLMÄ kuin kellarissa, lattia oli ihan jääkylmä. Mies laittoi heti kotiin tultuaan takkaan tulen, että saatiin talo nopeast lämpimäksi. Tässä sitä nyt lämmitellään (isot poijat istuu tietty koneella):
Hassua kyllä, minun viherkasvini ovat ilmeisesti niin kaikkeen tottuneet, että niitä ei pikkupakkaset hetkauttanut mihinkään.. No, oikeasti niitä on päätynyt kompostiin useampia yksilöitä tässä aikojen saatossa, mutta nuo tämänhetkiset kituvat kukkaset, jotka kököttää eteisen ikkunoilla selvisivät kylmyydestä hengissä. Luultavasti siksi, että ne olivat olleet ilman vettä joulunalusviikoista saakka.. ;o))
Pari neuletyötä odottaa pääsyä pois nuppineulojen alta, yksi on pientä tuunausta vailla, ja pari tunnustustakin olen saanut (Kiitos!!), mutta niistä kaikista lisää joskus myöhemmin..
keskiviikko 21. marraskuuta 2012
Pinkkii pipoo
Ilmoittauduin mukaan Tumpputupaan, kun huomasin, että sellainen järjestetään tänäkin vuonna, olinkin sitä jo odotellut!
Lapasia en sitten ole ehtinytkään neulomaan, enkä tällä menolla ehdikään, koska lapsoset on vailla uusia pipoja. Ja nehän tarttisi olla valmiit heti tässä ja nyt!
Minä taas olen totuttuun tapaan neulonut kaiken kahteen kertaan. Blondille neuloin samalla mallilla kaksi pipoa, eka tietty liika pieni (sopi 2,5- vuotiaalle), kun yritin neuloa tiivistä pienillä puikoilla. Toisesta tuli sitten sopiva, ja se pääsikin heti käyttöön. Eka versio meni purkuun, koska ei tuntunut kelpaavan kenellekään.. Onhan tuo liila väri vähän outo, mutta sopii kyllä täydellisesti blondin uuteen, samanväriseen talvitakkiin!
Rakkaudella sinun (ullaneule)
Lanka Adriafil Bucaneve
Langankulutus 46g
Puikot 3,5
Silmukoita 100
Muuta kavennukset vasta 20. kuviokerrokselta
Rinsessan pipokin tuli tehtyä kahteen kertaan. Neuloin pitkän matkaa 100 silmukalla ennen kuin uskoin, että pipo on liian pieni, mutta purin laiskana vain kirjoneuleosuuden. Lisäsin reunuksen jälkeen tasavälein 10s, jolloin siitä tuli paljon parempi. Kostutuksen jäljiltä pipo meinasi venahtaa jopa liian isoksi, mutta eiköhän se pysy päässä, jos ei tupsu vie mennessään.. ;oD
Virtaviivaa
Malli oma
Lanka Schachenmayr Extra Merino (premium), pinkki ja viininpunainen
Langankulutus 81g
Puikot 3,25
Silmukoita reunassa 100, kuvio-osuudella 110
Ja nuorin neiti, jolle täytyisi kehitellä pipo! Kun ei kelpaa mikään muu kuin tuo puuvillainen Hello Kitty- pipo, ei uudet eikä toisten vanhat, kaikkea on kyllä tarjottu ja tyrkytetty..
Muutama vuosi sitten kirjoitin, kun Blondia ei ollut koulussa opetettu virkkaamaan.. oli vain johonkin työn napattu kaapista jonkun toisen virkkaama nauha. No, kyllä hän sen virkkaamisen taidon sitten jotenkin oppi, mutta työn ja tuskan takana se oli, minä yritin opettaa, HäjyFlikka opetti ja kait vissiin se opettajakin.. Mutta täytyy myöntää, että tokaluokkalinen pikkusiskonsa on siinä edelleen parempi.
No, nyt olivat sitten koulussa aloittaneet lapasia. Ennen sitä olivat harjoitelleet tilkun tekemisellä. Blondi innostui kotonakin harjoittelemaan, mummulta saadusta lankavarastosta valitsi kerän toisensa jälkeen ja kutoi ja kutoi. Tuumasi siinä välillä, että Äiti, nyt mä ymmärrän, miksi sä tykkäät kutoa.. tämä on kivaa! Vaikka työssä oli pudonneita silmukoita ja isoja reikiä, silmukkamäärä vain kasvoi.. Tekeleellä oli pituutta pitkälti toista metriä. Loppua kohti käsiala parani, eikä silmukoitakaan enää pudonnut. Harjoitus teki, jos ei ihan mestaria niin ainakin osaavan tyttösen. ;o)
Koulutyönä tehnyt lapaset on jo valmiit, odottavat vielä huovuttamista ja koristelua. Tässä Blondi kutoo barbielleen asua, mekkoa tai jotain. Lankakin on ihan häntä varten ostettu. ;o)
Loppukevennyksenä kuva meidän hurtasta. Viihtyy tuolla istumassa ja katselemassa mualimaa. ;o)
Lapasia en sitten ole ehtinytkään neulomaan, enkä tällä menolla ehdikään, koska lapsoset on vailla uusia pipoja. Ja nehän tarttisi olla valmiit heti tässä ja nyt!
Minä taas olen totuttuun tapaan neulonut kaiken kahteen kertaan. Blondille neuloin samalla mallilla kaksi pipoa, eka tietty liika pieni (sopi 2,5- vuotiaalle), kun yritin neuloa tiivistä pienillä puikoilla. Toisesta tuli sitten sopiva, ja se pääsikin heti käyttöön. Eka versio meni purkuun, koska ei tuntunut kelpaavan kenellekään.. Onhan tuo liila väri vähän outo, mutta sopii kyllä täydellisesti blondin uuteen, samanväriseen talvitakkiin!
Rakkaudella sinun (ullaneule)
Lanka Adriafil Bucaneve
Langankulutus 46g
Puikot 3,5
Silmukoita 100
Muuta kavennukset vasta 20. kuviokerrokselta
Rinsessan pipokin tuli tehtyä kahteen kertaan. Neuloin pitkän matkaa 100 silmukalla ennen kuin uskoin, että pipo on liian pieni, mutta purin laiskana vain kirjoneuleosuuden. Lisäsin reunuksen jälkeen tasavälein 10s, jolloin siitä tuli paljon parempi. Kostutuksen jäljiltä pipo meinasi venahtaa jopa liian isoksi, mutta eiköhän se pysy päässä, jos ei tupsu vie mennessään.. ;oD
Virtaviivaa
Malli oma
Lanka Schachenmayr Extra Merino (premium), pinkki ja viininpunainen
Langankulutus 81g
Puikot 3,25
Silmukoita reunassa 100, kuvio-osuudella 110
Ja nuorin neiti, jolle täytyisi kehitellä pipo! Kun ei kelpaa mikään muu kuin tuo puuvillainen Hello Kitty- pipo, ei uudet eikä toisten vanhat, kaikkea on kyllä tarjottu ja tyrkytetty..
Muutama vuosi sitten kirjoitin, kun Blondia ei ollut koulussa opetettu virkkaamaan.. oli vain johonkin työn napattu kaapista jonkun toisen virkkaama nauha. No, kyllä hän sen virkkaamisen taidon sitten jotenkin oppi, mutta työn ja tuskan takana se oli, minä yritin opettaa, HäjyFlikka opetti ja kait vissiin se opettajakin.. Mutta täytyy myöntää, että tokaluokkalinen pikkusiskonsa on siinä edelleen parempi.
No, nyt olivat sitten koulussa aloittaneet lapasia. Ennen sitä olivat harjoitelleet tilkun tekemisellä. Blondi innostui kotonakin harjoittelemaan, mummulta saadusta lankavarastosta valitsi kerän toisensa jälkeen ja kutoi ja kutoi. Tuumasi siinä välillä, että Äiti, nyt mä ymmärrän, miksi sä tykkäät kutoa.. tämä on kivaa! Vaikka työssä oli pudonneita silmukoita ja isoja reikiä, silmukkamäärä vain kasvoi.. Tekeleellä oli pituutta pitkälti toista metriä. Loppua kohti käsiala parani, eikä silmukoitakaan enää pudonnut. Harjoitus teki, jos ei ihan mestaria niin ainakin osaavan tyttösen. ;o)
Koulutyönä tehnyt lapaset on jo valmiit, odottavat vielä huovuttamista ja koristelua. Tässä Blondi kutoo barbielleen asua, mekkoa tai jotain. Lankakin on ihan häntä varten ostettu. ;o)
Loppukevennyksenä kuva meidän hurtasta. Viihtyy tuolla istumassa ja katselemassa mualimaa. ;o)
tiistai 16. lokakuuta 2012
Ken söi kesäkukat
Nämä sukat valmistuivat tasan viikko sitten, piti oikein Ravelrysta luntata oikea ajankohta.
Ravelryyn on helppo ja nopea kirjata ylös kaikki valmistuneet, tämä polkkaaminen sitten taas vaatii vähän enemmän aikaa ja keskittymiskykyä.
Ja meillä kun tilttasi pöytäkone, niin arvaatte varmaan, että tämä meikäläisen henk.koht. läppäri, joka ei tosiaan vuosiin edes ole ollut henk.koht. vaan koko perheen röyhkeässä käytössä (mitä nyt minulla on jonkinlainen etuajo-oikeus), on nyt vielä enemmän ylösotettu kuin tähän saakka.. Argh.
No, joka tapauksessa valmistakin on neulerintamalla syntynyt. Tokaluokkalaiselle tyttärelle neuloin toivomansa pitkät unisukat. Sukista oli alunperin tarkoitus tulla ihan polvipituiset, mutta tytär muutti mieltään sovituksen yhteydessä, eli vähän lyhyemmät sitten tehtiin.
Tytär toivoi samanlaista "reikäneuletta" kuin edelliset isosiskolle valmistuneet. Kun en jaksanut samaa mallia neuloa uudestaan, vaihdoin Neulekirjan malliin, joka on aika lailla samanlaista neljän kerroksen mallineuletta. (Tykkään kyllä enemmän Hederan ulkonäöstä sen "pystysaumojen" takia.)
Malli Ken söi kesävoin
Koko 32
Lanka Järbogarn mini raggi
Langankulutus 78g
Puikot 2 ja 2,25
Silmukoita 56
Meillä on kuopus aina kaikessa mukana, "kuvauksissakin" pakollisena assistenttina. Jos pyytäisi poseeraamaan, luultavasti neiti olisi pelkkää känkkäränkkää, mutta näin hienosti osaa olla kun tunkee kuvaan omasta halustaan. ;o) Tuo Juniorin vanha pipo on kait se kuvattava..
Lauantaina käytiin Oulun Käsityömessuilla. Isommat tyttäret, HäjyFlikka ja Blondi kiersivät enimmäkseen kahdestaan, ja minä kiertelin äitini kanssa, joka matkusti meille viikonlopuksi. Messuilta ostiskelin kaikenlaista kivaa, mutta tarjolla olleet langat ei oikein houkutelleet, ja mukaani tarttuikin vain kaksi oranssinsävyistä vyyhtiä. Oranssia en nykyään voi vastustaa..
Alemmassa kuvassa on neulojan muki, jonka sain tyttäriltä synttärilahjaksi. ;o))
Ravelryyn on helppo ja nopea kirjata ylös kaikki valmistuneet, tämä polkkaaminen sitten taas vaatii vähän enemmän aikaa ja keskittymiskykyä.
Ja meillä kun tilttasi pöytäkone, niin arvaatte varmaan, että tämä meikäläisen henk.koht. läppäri, joka ei tosiaan vuosiin edes ole ollut henk.koht. vaan koko perheen röyhkeässä käytössä (mitä nyt minulla on jonkinlainen etuajo-oikeus), on nyt vielä enemmän ylösotettu kuin tähän saakka.. Argh.
No, joka tapauksessa valmistakin on neulerintamalla syntynyt. Tokaluokkalaiselle tyttärelle neuloin toivomansa pitkät unisukat. Sukista oli alunperin tarkoitus tulla ihan polvipituiset, mutta tytär muutti mieltään sovituksen yhteydessä, eli vähän lyhyemmät sitten tehtiin.
Tytär toivoi samanlaista "reikäneuletta" kuin edelliset isosiskolle valmistuneet. Kun en jaksanut samaa mallia neuloa uudestaan, vaihdoin Neulekirjan malliin, joka on aika lailla samanlaista neljän kerroksen mallineuletta. (Tykkään kyllä enemmän Hederan ulkonäöstä sen "pystysaumojen" takia.)
Malli Ken söi kesävoin
Koko 32
Lanka Järbogarn mini raggi
Langankulutus 78g
Puikot 2 ja 2,25
Silmukoita 56
Meillä on kuopus aina kaikessa mukana, "kuvauksissakin" pakollisena assistenttina. Jos pyytäisi poseeraamaan, luultavasti neiti olisi pelkkää känkkäränkkää, mutta näin hienosti osaa olla kun tunkee kuvaan omasta halustaan. ;o) Tuo Juniorin vanha pipo on kait se kuvattava..
Lauantaina käytiin Oulun Käsityömessuilla. Isommat tyttäret, HäjyFlikka ja Blondi kiersivät enimmäkseen kahdestaan, ja minä kiertelin äitini kanssa, joka matkusti meille viikonlopuksi. Messuilta ostiskelin kaikenlaista kivaa, mutta tarjolla olleet langat ei oikein houkutelleet, ja mukaani tarttuikin vain kaksi oranssinsävyistä vyyhtiä. Oranssia en nykyään voi vastustaa..
Alemmassa kuvassa on neulojan muki, jonka sain tyttäriltä synttärilahjaksi. ;o))
Tunnisteet:
elämää,
Sukkasato12,
sukkia,
valmista 2012
sunnuntai 26. elokuuta 2012
Siksak -liivi
Kokonainen kuukausi näyttäisi taas vierähtäneen niin edellisestä kirjoituksesta kuin edellisestä valmistuneesta käsityöstäkin!
Minulla oli visio siitä minkälaisen vaatekappaleen haluan. Laskeskelin silmukoita ja suunnittelin vähän. Ajattelin, että suunnittelen lisää sitä mukaa kun työ valmistuu. Aloitin liivin teon aika reippaalla tahdilla, neuloin kappaletta kolmisenkymmentä senttiä ihan tänttäränttää, ja olin tyytyväinen, että tämähän nopeasti valmistuu.. Mutta sitten aloin mittailemaan, että eihän tuo riitä minun leveän persuukseni ympärille, vetäisin puikot irti ja purin kaiken. Aloitin uudestaan reilummalla silmukkamäärällä ja tietty vähemmällä innolla.
Neulominen jäi vähemmälle, kun loppukesästä lähdin lasten kanssa puoleksitoista viikoksi "etelänmatkalle". (Mies oli töissä, joten ei päässyt mukaan, ja eihän meidän autoonkaan mahdu kuin 8 henkeä!)
Mummulassa vietettiin kesälomaa, ja sateista huolimatta lapset kävivät uimassa päivittäin. Yllättävän hyvin meidän uintiretket osui päivän ainoaan sateettomaan hetkeen.. kerrankin lähdettiin rannalta kun alkoi tihkuttaa, hetken päästä satoi kaatamalla, hyvä kun näki auton ikkunasta ulos!
Yhden päivän ajan pyörittiin Powerparkin laitteissa. Tai lapset pyöri, eikä edes niissä kaikista hurjimmissa, minä ja Lilja pelättiin turvallisesti laitteiden ulkopuolella..
Matkasuunnitelmissa meillä oli käydä katsastamassa siskon ja miehensä talo, jonka olivat jo viime kesänä ostaneet. Eli eikun matkaan. Suunnilleen Tampereen ohi osasin ajaa vanhasta muistista, mutta sen jälkeen loppumatkan reitti oli jo vähän arvoitus, ja niin se oli navigaattorillekin, joka näytti kysymysmerkkiä Tampereelta eteenpäin. Ei auttanut kuin soittaa siskolle ja kysyä ajo-ohjeita. Muutaman kerran ajettiin harhaankin, mutta kurvattiin äkkiä takaisin moottoritielle ja soitettiin lisää ohjeita. Matkaan meillä meni pissa- ja hesetaukoineen seitsemän tuntia (!) mutta perille vaan päästiin. Siskon luona oltiin kolme yötä, käytiin sielläkin uimassa ja tutustumassa ympäristöön.. Paluumatka kesti puoli tuntia vähemmän, varmaan sen verran vähemmän tehtiin niitä harhaanajoja! ;o))
Kilometrejä kertyi noin 1500 koko reissulla. Tiesi ajaneensa! ;oD
Männäviikolla kävin päiväseltään pienessä leikkauksessa, ja sain sen jälkeen puolisentoista viikkoa sairaslomaa. Kotiäiti kun muutenkin lomailee hela tiden, olen sitten yrittänyt ottaa kaiken rennosti. No, pyykkiä pitää pestä ja ruokaa laittaa, mutta muuten olen hyvällä omallatunnolla neulonut. Ja kyllä kannatti, sain vihdoin valmiiksi tämän liivini. Ainoa harmitus tuossa työssä on, että lankaa jäi pikkuisen (hihojen verran) jäljelle, vaikka tarkoituksena oli käyttää kaikki. Kokeilin neuloa hihoiksi sileää hihaa ja siksak-hihaa, kumpikaan ei näyttänyt kivalta vaan lopulta päädyin pelkkään resoriin.
Siksak -liivi
Malli omasta päästä ;o)
Lanka Aade Long Artistic
Langankulutus 222g
Puikot 3,5
Koko noin XL
Napit on vanhaa varastoa, perintönappeja, vaihdan tilalle uudet kunhan pääsen nappikauppaan.
Yksi asia vähän harmittaa.. pesin valmiin liivin koneessa, 30 asteessa (ja linkouskierrokset 600) ja se huopui vähän. Neulepinnasta tuli toki paljon kauniimpi, mutta minulla oli aika venyttely, että sain liivin pingotettua alkuperäisestä isommaksi. Jos olisin vain kastellut neuleen, niin kuin alunperin suunnittelin, olisin varmaan voinut pingottaa liivin vaikka telttakokoiseksi. Nyt se on sitten tuollainen, juuri ja juuri sopiva!
Aloittelin tuossa jo uutta härpäkettä, mutta se varmaan jää pitkäksi aikaa kesken, koska ilmoittauduin jälleen kerran Sukkasatoon, ja sehän alkaa jo muutaman päivän kuluttua. Olen tänä vuonna niin kuin edellisvuonnakin keräämässä satoa Heinälatoon.
SNY -kierrokselle lähtöä suunnittelin myös, mutta jätin sen sitten taas väliin, kun tuntuu, että jotenkin olen kasvanut jo sen yli tai ohi tai miten vaan.
Minulla oli visio siitä minkälaisen vaatekappaleen haluan. Laskeskelin silmukoita ja suunnittelin vähän. Ajattelin, että suunnittelen lisää sitä mukaa kun työ valmistuu. Aloitin liivin teon aika reippaalla tahdilla, neuloin kappaletta kolmisenkymmentä senttiä ihan tänttäränttää, ja olin tyytyväinen, että tämähän nopeasti valmistuu.. Mutta sitten aloin mittailemaan, että eihän tuo riitä minun leveän persuukseni ympärille, vetäisin puikot irti ja purin kaiken. Aloitin uudestaan reilummalla silmukkamäärällä ja tietty vähemmällä innolla.
Neulominen jäi vähemmälle, kun loppukesästä lähdin lasten kanssa puoleksitoista viikoksi "etelänmatkalle". (Mies oli töissä, joten ei päässyt mukaan, ja eihän meidän autoonkaan mahdu kuin 8 henkeä!)
Mummulassa vietettiin kesälomaa, ja sateista huolimatta lapset kävivät uimassa päivittäin. Yllättävän hyvin meidän uintiretket osui päivän ainoaan sateettomaan hetkeen.. kerrankin lähdettiin rannalta kun alkoi tihkuttaa, hetken päästä satoi kaatamalla, hyvä kun näki auton ikkunasta ulos!
Yhden päivän ajan pyörittiin Powerparkin laitteissa. Tai lapset pyöri, eikä edes niissä kaikista hurjimmissa, minä ja Lilja pelättiin turvallisesti laitteiden ulkopuolella..
Matkasuunnitelmissa meillä oli käydä katsastamassa siskon ja miehensä talo, jonka olivat jo viime kesänä ostaneet. Eli eikun matkaan. Suunnilleen Tampereen ohi osasin ajaa vanhasta muistista, mutta sen jälkeen loppumatkan reitti oli jo vähän arvoitus, ja niin se oli navigaattorillekin, joka näytti kysymysmerkkiä Tampereelta eteenpäin. Ei auttanut kuin soittaa siskolle ja kysyä ajo-ohjeita. Muutaman kerran ajettiin harhaankin, mutta kurvattiin äkkiä takaisin moottoritielle ja soitettiin lisää ohjeita. Matkaan meillä meni pissa- ja hesetaukoineen seitsemän tuntia (!) mutta perille vaan päästiin. Siskon luona oltiin kolme yötä, käytiin sielläkin uimassa ja tutustumassa ympäristöön.. Paluumatka kesti puoli tuntia vähemmän, varmaan sen verran vähemmän tehtiin niitä harhaanajoja! ;o))
Kilometrejä kertyi noin 1500 koko reissulla. Tiesi ajaneensa! ;oD
Männäviikolla kävin päiväseltään pienessä leikkauksessa, ja sain sen jälkeen puolisentoista viikkoa sairaslomaa. Kotiäiti kun muutenkin lomailee hela tiden, olen sitten yrittänyt ottaa kaiken rennosti. No, pyykkiä pitää pestä ja ruokaa laittaa, mutta muuten olen hyvällä omallatunnolla neulonut. Ja kyllä kannatti, sain vihdoin valmiiksi tämän liivini. Ainoa harmitus tuossa työssä on, että lankaa jäi pikkuisen (hihojen verran) jäljelle, vaikka tarkoituksena oli käyttää kaikki. Kokeilin neuloa hihoiksi sileää hihaa ja siksak-hihaa, kumpikaan ei näyttänyt kivalta vaan lopulta päädyin pelkkään resoriin.
Siksak -liivi
Malli omasta päästä ;o)
Lanka Aade Long Artistic
Langankulutus 222g
Puikot 3,5
Koko noin XL
Napit on vanhaa varastoa, perintönappeja, vaihdan tilalle uudet kunhan pääsen nappikauppaan.
Yksi asia vähän harmittaa.. pesin valmiin liivin koneessa, 30 asteessa (ja linkouskierrokset 600) ja se huopui vähän. Neulepinnasta tuli toki paljon kauniimpi, mutta minulla oli aika venyttely, että sain liivin pingotettua alkuperäisestä isommaksi. Jos olisin vain kastellut neuleen, niin kuin alunperin suunnittelin, olisin varmaan voinut pingottaa liivin vaikka telttakokoiseksi. Nyt se on sitten tuollainen, juuri ja juuri sopiva!
Aloittelin tuossa jo uutta härpäkettä, mutta se varmaan jää pitkäksi aikaa kesken, koska ilmoittauduin jälleen kerran Sukkasatoon, ja sehän alkaa jo muutaman päivän kuluttua. Olen tänä vuonna niin kuin edellisvuonnakin keräämässä satoa Heinälatoon.
SNY -kierrokselle lähtöä suunnittelin myös, mutta jätin sen sitten taas väliin, kun tuntuu, että jotenkin olen kasvanut jo sen yli tai ohi tai miten vaan.
Tunnisteet:
elämää,
liivi,
Sukkasato12,
valmista 2012
keskiviikko 25. heinäkuuta 2012
In and Out II
Koska en malttanut laskea käsistä pois Cookie A:n kirjaa Sukkia rakkaudella, mutten jaksanut stressata itseäni mallin valinnallakaan, neuloin sitten toiset sukat jo hyväksi koetulla mallilla. ;o)
Nämäkin sukat menevät joululahjaksi, olen siis kerrankin aloittanut jouluvarustelun ajoissa! Tosin minä ehdin neulomaan niin vähän päivän aikana, että tällä tahdilla en ehdi montaakaan sukkaparia saada valmiiksi pukinkonttiin, ellen sitten jossain vaiheessa ala neulomaan tosissani..
Cookie A:n mallilla neulotut sukat In and Out.
Lanka Katia Ole socks Duetto
Langankulutus 84g
Koko 39
Puikot 2 ja 2,25
Tässä pari kuvaa meidän "kesänvietosta". Lettukestejä vietetään vähän väliä. Kuva on vanhempi, mutta eilen viimeksi paistettiin lättyjä tuossa oman pihan nuotiolla! ;oD
Ja meidän Poppana se vasta aikaa vie, sitä kallista neulomisaikaa..;oP Taisin joskus vannoa, etten koiran hoitamiseen osallistu. Vaan voitte arvata, kuka sen ruokkii, kuka sitä lenkittää ja yrittää opettaa muutenkin käyttäytymään.. On vähemmän rentouttavaa runnoa rattaita (ja Liljaa kyydissä) soratietä eteenpäin ja samalla opettaa vieressä kulkevalle koiralle, että joka autolle, moottoripyörälle ja pyörälle ei tarvitse haukkuaräksyttää, ja että jokaista perhosta, paarmaa tai sisiliskoa ei tarvitse napata suuhunsa.. Mutta onhan se kiltin näköinen. Mamman mussukka.
Nämäkin sukat menevät joululahjaksi, olen siis kerrankin aloittanut jouluvarustelun ajoissa! Tosin minä ehdin neulomaan niin vähän päivän aikana, että tällä tahdilla en ehdi montaakaan sukkaparia saada valmiiksi pukinkonttiin, ellen sitten jossain vaiheessa ala neulomaan tosissani..
Cookie A:n mallilla neulotut sukat In and Out.
Lanka Katia Ole socks Duetto
Langankulutus 84g
Koko 39
Puikot 2 ja 2,25
Tässä pari kuvaa meidän "kesänvietosta". Lettukestejä vietetään vähän väliä. Kuva on vanhempi, mutta eilen viimeksi paistettiin lättyjä tuossa oman pihan nuotiolla! ;oD
Ja meidän Poppana se vasta aikaa vie, sitä kallista neulomisaikaa..;oP Taisin joskus vannoa, etten koiran hoitamiseen osallistu. Vaan voitte arvata, kuka sen ruokkii, kuka sitä lenkittää ja yrittää opettaa muutenkin käyttäytymään.. On vähemmän rentouttavaa runnoa rattaita (ja Liljaa kyydissä) soratietä eteenpäin ja samalla opettaa vieressä kulkevalle koiralle, että joka autolle, moottoripyörälle ja pyörälle ei tarvitse haukkuaräksyttää, ja että jokaista perhosta, paarmaa tai sisiliskoa ei tarvitse napata suuhunsa.. Mutta onhan se kiltin näköinen. Mamman mussukka.
lauantai 30. kesäkuuta 2012
Kesäkuun viimeinen
Kohta kuukausi edellisestä postauksesta kulunut, eikä vieläkään valmista käsityötä. No, loppumetreillä mennään, mutta ajattelin tässä välissä esitellä valmistuneen maalausurakan. ;o)
Ensimmäinen kuva on varmaan toukokuulta, kun vasta eteinen on maalattu. Olohuoneessa ja keittiössä menikin sitten vähän pidempään, vielä pari päivää ennen rippijuhlia mies kulki pensseli kädessä "viimeistelemässä".. Tuollaisessa kaaoksessa me elettiin yli kuukauden. Nyt se on onneksi ohi! Ja ollaan tyytyväisiä lopputulokseen! Meillä on niin valkoista, niin valkoista! ;o)

Näkymä olohuoneesta ja eteisestä (samasta oviaaukosta kuvattuna). Jokainen varmaan arvaa, että kuvista on poistettu tai ainakin yritetty poistaa lapset ja niiden mukana jatkuvasti kantautuva roina, lumput ja paperisilppu!


Juhannuksena sunnuntaina oli sitten esikoisen rippijuhlat. Juhliin tuli taas leivottua sen seitsemää sorttia. Tarjoilupöydästä en muistanut ottaa kuvaa, kiireellä kun katoin viimeiset pöytään vieraiden jo odottaessa.. samaa matkaa kun ajeltiin kirkosta.. Mutta voileipäkakut ikuistin, ne kun tein valmiiksi jo edellisenä iltana puolenyön nurkilla.

Löysin Hannan keittiöstä uuden reseptin, jota tietysti muokkailin oman maun mukaan. Täytepohjaksi keitin "valkokastikkeen", jonka jaoin kahteen kakkuun. (Tuota kastiketta en ole aiemmin kokeillut, mutta hyvältä maistui ja huomattavasti edullisempi versio kuin aiemmin käyttämäni monta purkkia tuorejuustoa ja smetanaa..)
Kinkkukakun kastikkeeseen sekoitin
-800g palvikinkkua
-400g fetajuustoa ja
-400g suolakurkkua.
Kostutus lihaliemellä.
Kalakakkuun
- 800g savustettua lohta
- 8 (n. 400g) keitettyä kananmunaa ja
- n. 300g suolakurkkua.
Kostutus kasvisliemellä.
Kuorrutus molemmissa ranskankermaa ja maustettua (ruohosipuli- tai kylmäsavulohituorejuustoa.
Oma porukka tykkäsi, ja vieraat tykkäsi!

Ja lopuksi kirkon ulkopuolella otettu kuva ihanasta tyttärestäni, joka on jo noin iso. ;o))

Ensimmäinen kuva on varmaan toukokuulta, kun vasta eteinen on maalattu. Olohuoneessa ja keittiössä menikin sitten vähän pidempään, vielä pari päivää ennen rippijuhlia mies kulki pensseli kädessä "viimeistelemässä".. Tuollaisessa kaaoksessa me elettiin yli kuukauden. Nyt se on onneksi ohi! Ja ollaan tyytyväisiä lopputulokseen! Meillä on niin valkoista, niin valkoista! ;o)
Näkymä olohuoneesta ja eteisestä (samasta oviaaukosta kuvattuna). Jokainen varmaan arvaa, että kuvista on poistettu tai ainakin yritetty poistaa lapset ja niiden mukana jatkuvasti kantautuva roina, lumput ja paperisilppu!
Juhannuksena sunnuntaina oli sitten esikoisen rippijuhlat. Juhliin tuli taas leivottua sen seitsemää sorttia. Tarjoilupöydästä en muistanut ottaa kuvaa, kiireellä kun katoin viimeiset pöytään vieraiden jo odottaessa.. samaa matkaa kun ajeltiin kirkosta.. Mutta voileipäkakut ikuistin, ne kun tein valmiiksi jo edellisenä iltana puolenyön nurkilla.
Löysin Hannan keittiöstä uuden reseptin, jota tietysti muokkailin oman maun mukaan. Täytepohjaksi keitin "valkokastikkeen", jonka jaoin kahteen kakkuun. (Tuota kastiketta en ole aiemmin kokeillut, mutta hyvältä maistui ja huomattavasti edullisempi versio kuin aiemmin käyttämäni monta purkkia tuorejuustoa ja smetanaa..)
Kinkkukakun kastikkeeseen sekoitin
-800g palvikinkkua
-400g fetajuustoa ja
-400g suolakurkkua.
Kostutus lihaliemellä.
Kalakakkuun
- 800g savustettua lohta
- 8 (n. 400g) keitettyä kananmunaa ja
- n. 300g suolakurkkua.
Kostutus kasvisliemellä.
Kuorrutus molemmissa ranskankermaa ja maustettua (ruohosipuli- tai kylmäsavulohituorejuustoa.
Oma porukka tykkäsi, ja vieraat tykkäsi!
Ja lopuksi kirkon ulkopuolella otettu kuva ihanasta tyttärestäni, joka on jo noin iso. ;o))
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)