Sivut

lauantai 1. toukokuuta 2010

Vauvan virkattu villatakki

Eilen valmistui vauvalle villatakki. Tarkoituksena oli käyttää pois ohuiden sukkalankojen jämät, joita ei oikeasti edes ole paljoa, mutta niistäkin osa jäi vielä käyttämättä, kun oli niin keskenään epäsopivia värejä.



Vauvan villatakki isoäidin neliöistä, yhdistetty Qvidi-Minan tyyliin ompelemalla
Koko 50-60cm
Lanka viininpunainen Flotte Socke (koko 50g kerä), keltainen lisuke Regiaa ja punakirjavat ylijäämiä omista Firestarter- sukista
Langankulutus huimat 110g
Koukku 2
Napit vanhaa perintövarastoa, löytyi sopivasti 2 kumpaakin väriä

Takaa.


Vielä yksi salaman kanssa otettu kuva, jossa värit on melkein luonnollisen herkulliset.



Juu, mä en ole mikään virkkausihme, siksi tämänkin pikkuruisen villatakin valmistuminen kesti yli viikon! Toisaalta olenhan mä samalla siivonnut rempan jälkiä, yrittänyt vähitellen palauttaa tavaroita omille paikoilleen, pessyt talvivaatteita pois toivoen, ettei niitä tälle kesälle enää tarvitse kaivaa esille, etsinyt vanhat vauvanvaatteet ja pessyt ne, ommellut yhdet verhot (joista lisää myöhemmin) ja aina välillä istahtanut ähisemään ja puhisemaan sohvalle tai mihin vaan, mikä kestää ja mihin persshe mahtuu..

Vauva on jo niin iso, että keuhkot tuntuu olevan lytyssä ja hengittäminen on raskasta pienessäkin rasituksessa. Päätinkin armahtaa itseäni ja jättää loppuajaksi lenkkeilyt pois, siitä huolimatta viime neuvolakäynnillä (28.4) paino oli pudonnut puolisen kiloa edelliskäynnistä (hehee). Verenpaine edelleen korkea, mutta ei hälyttävä.
Iltaisin sohvalla istuessa tuntuu kuin mahassa asustaisi potkunyrkkeilijä, maha liikkuu eestaas ja kivuliaita osumia satelee. Miten ipana innostuukin liikkumaan erityisen vilkkaasti illalla, taitaa tietää kesäksi ilta- ja yövalvomisia.. Enää vajaa kuukausi jäljellä, sittenhän tuo nähdään.
(Tuleva synnytys pyörii mielessä varsinkin öisin, toisaalta sitä odottaa, toisaalta se pelottaa. Huoh! Miten sitä onkin taas tässä.. )

10 kommenttia:

kati kirjoitti...

en menisi ihan 100% varmaksi sanomaan, että tuleva pienokainen valvottaa iltaisin ja öisin kamalasti enemmän. Oma tyttöreni innostui myös iltaisin liikkumaan enemmän ja tuntui että yrittää saada sisuskaluni pois paikoiltaan. Ihan vauva aika oli kaaottinen, tosin mahan vuoksi, mutta muuten kun niistä päästiin, alkoi uni maistua iltaisin jo klo 18.30 ja nyt koululaisena jo klo 20.00. Tosin hän onkin aamu ihmisiä sitten :(

Hienon takin olet tehnyt. Olen miettinyt sellaista kanssa tossa kun alku vuodesta noita lappuja tilkuttelin. Sitten ongelmaksi tuli hihat. Ehkä ensi kesäksi teen tytölle sitten tollaisen, ehkä hieman pidempi helmaisenkin sitten. Katsotaan. Tänä kesäksi en ehi.

- H - kirjoitti...

Hieno takki.
Voihan sitä olla, ettei vauvasta tule mikään potkunyrkkeilijä, vaan varsinainen kiukkupussia vain :(

Marleena kirjoitti...

Voi, kuinka nätti vauvan nuttu! Tyttökö sieltä on tulossa?
Vauva varmaan touhuaa nyt masussa kovasti ja on sitten rauhallisempi, kun pääsee väljemmille oloille.
Tsemppiä viimeisiin odotusviikkoihin! Ja mukavaa Vappua!

MariL kirjoitti...

Ihana nuttu! :)

outi kirjoitti...

Ihminen siellä viimeisillään ja touhuaa tuohon malliin! Meikäläinen täällä vaan tuskailee, kun mitään ei ehdi. Taitaa olla eroa meillä näissä organisaattorin taidoissa, eikö?:) Ihania hommia sulla siellä. Ja kelpaa vauvan tulla. Nätin nuttusen olet virkannut. Voimia! Ja koeta mahtua persheinesi huilimaankin..

Katri kirjoitti...

Kauniit värit jakussa!

Villanne kirjoitti...

Kaunis jakku! :)

Leena kirjoitti...

katselin takistasi suurennettua kuvaa ja Qvidi mina tuli mieleen. Sitten luin kirjoittamasi tekstin, niin ilmankos, olitkin yhdistänyt palat hänen laillaan. Kaikkea hyvää sinulle ja tulevalle pikkuiselle.

intsu kirjoitti...

Kyllä on soma takki vauvalle isoäidin neliöistä. Ooh,niin minäkin, viisi lasta odottanut ja synnyttänyt,olen tuuminut aina synnytksen lähestyessä,että kuinka mä tähän jamaan taas itseni laitoin!! Tuntenut lievää pakokauhua,kun ei voi enää sanoa,että,ei vaiskaan,en mä tähän ryhdy:D Mutta on se vauva sitten niin suloinen ja ihana;niin ihana tunne kun vauva on tullut maailmaan,että se on niin jotain sanoinkuvaamattoman ainutlaatuista.

Pirjo-Riitta kirjoitti...

Kati ja -H-: Yksi koliikkivauva on mulla ollut, ja toivottavasti jää ainoaksi. Eihän tuo iltameuhkaaminen mikään varma merkki valvomisista ole, saattaa vaan innostua jytäämään, kun äitinsä vihdoin malttaa rauhoittua sohvalle..

Marleena: Kiitos! Ja, juu, kyllä nuo punasävyiset neuleet ihan tyttöä varten on tehty.. ;oD

Mari, Diina ja Villanne: Kiitos!

Outi: mä en käykään päivisin töissä, joten mulla on AIKAA..
Kyllä mä välillä muistan huilatakin ja samalla mitata verenpainetta..
Oon kyllä hyvä organisaattori (jokin firma menettää minussa hyvän työntekijän..), mutta musta on myös ihana saada jonkinlainen järjestys taloon (niin kuin se pysyisi)! ;o)

Leena: meillä oli kansalaisopistossa yksi ope, joka oli innostunut näistä Qvidi-Minan villatakeista, ja opetti tekotavan myös meille kirjontakurssilaisille. Helppo ja nopea tapa yhdistää neliöt.

Intsu: tiedät just mitä tarkoitan. Tässä vaiheessa tekisi tosiaan mieli sanoa, että ei vaiskaan. Vähän myöhäistä vaan. ;oD Ja onhan se oma vauva on niin ihana ja tervetullut kuitenkin, että kestettävä on!