Kirjontaa

Eilisillan vietin kansalaisopiston rekipeittokurssilla kirjomassa uutta seinävaatettani. Työn alla on Vuorelman Satumaa. Alkutyöt (kuvan jäljentäminen kaavapaperille ja paperin/kuvan harsiminen kankaalle) tein jo keväällä. Tänä syksynä en ole saanut aikaiseksi kuin kaksi kukkaa ja pieniä ympyröitä.. ;o)) Miten on mahdollista, että ihminen istuu kolme tuntia käsityönsä äärellä ja saa kirjottua siihen kokonaista neljä riviä eli yhteensä kokonaista 16 rengasta? Siten, että tekee ja purkaa, tekee ja purkaa. En ole kyllä vieläkään ihan tyytyväinen työn jälkeen, mutta nyt saa jo olla, muuten en saa tätä ikinä valmiiksi.

Mietin jo (ainoan kodin ulkopuolisen) harrastukseni poisjättämistä vähäksi aikaa. Junioria käy sääliksi, kun hänellä ei oikein synkkaa isänsä kanssa... Huutaa kuulemma suurimman osan ajasta kun olen poissa. Juniori juo kyllä maitoa pullosta, ettei hänen tarvitse nälissään olla, mutta ilmeisesti tissinkaipuu on kauhea tai on vaan niin mammanpoika. Poika on kyllä ihan riemuissaan, kun illalla palaan kotiin. Mies vakuuttaa pärjäävänsä (ja pärjää toki), mutta en tiedä, onko mun harrastus niin tärkeä. Jos juniori kestäisi traumoitta yhden illan viikossa olla ilman äitiä?




Ensimmäinen iso kirjontatyö oli Tilhipihlaja, jota tein parisen vuotta (kotona ja kansalaisopistossa). Haaveilen tekeväni ainakin kuusi erilaista seinävaatetta, joista jokainen lapsi saisi perintönä omansa. ;o) Neiti eskarilainen jo yhtenä päivänä varasi omansa: "äiti saanko mä sit sen missä on niitä marjoja?".



Viikonloppuna kaivoin lapsille toppavaatteet ja villasukat esille, kun aamulla oli pakkasta melkein 10 astetta.
Isoimmalla pojalla jalka kasvaa sellaista vauhtia, että melkein joka vuosi joutuu ostamaan kahta numeroa isommat Kuomat kuin edellistalvena. Nyt 9- vuotiaana poijan kengänkoko on 39. Hän näyttikin olevan ainoa, joka on myös uusien villasukkien tarpeessa. Kävinpä sitten läpi sukkalankavarastoni. Näyttää (herkulliselta), että olen ostiskellut lankaa vain omia sukkiani varten, on sen verran punavoittoista. ;oD
Regiaa on vain yksi kerä, ja se ei riitä. Siniruskeaa opalia on kaksi vyyhtiä, ja siitä on tarkoitus tulla huivi, kunhan löydän kivan mallin. Ehkäpä tästä sain hyvän syyn käväistä lankakaupassa.