Sain eilen valmiiksi (kolmena päivänä ompelin) makuuhuoneeseen uudet verhot. Vanhat verhot oli jo ikivanhat (minähän en turhaan uusia laita!) eivätkä sopineet uuteen tapettiin, joten piti sitten nekin uusia.
Kangas on viime kesän alennuksesta ostettua Marimekon "Poimulehti"- kuosia. Ihanan pirtsakkaa, saa ihan hyvälle tuulelle.. Yläkerran huoneita varten ostin, mutta alan jo luopua toiveesta saada niitä yläkerra huoneita lainkaan, joten sama ottaa käyttöön, kun kerta tarvetta on..
Mulla on niin surkea ompelukone, että noita ripustuslenkkuja oli pirullinen ommella, kun kone junnaa aina paksummassa kohdassa ja vaatii ylimääräistä venkoilua ja repimistä ja ärräpäitä, mutta on sitten mukavan helppo laittaa verhot paikoilleen!
Kuvasta näkyy samalla makuuhuoneen uusi tapetti, jossa on miehen mukaan vauvankakan värisiä kukkia (no tuon väristähän se on nyt ollutkin.. ;oP). ;o)
Poijat saivat huoneeseensa uudet verhot jo aikaisemmin keväällä. Kangas samoin Marimekkoa "Muutto maalle", josta tykkään myös kovasti vaikkei kukkia olekaan eikä punaista, heheh.. Vielä vanhempi ostos kuin tuo edellinen!
Mä en pidä itseäni mitenkään marimekkofanina, mutta heidän aleensa on paljon helpompi mennä tekemään löytöjä kuin esimerkiksi eurokankaan hehtaarihalliin..varsinkin kun shoppailuaika on yleensä hyvin rajallista..
Poikien uusi tapetti ei taida kuvassa erottua, mutta halusivat sen mahdollisimman vaalean. Pieni kukka/lehtikuvio siinä kuitenkin on, eivät ole tainneet sitä älytä.. ;oP
Juhannuksena vietettiin keskimmäisen poijan kymppisynttäreitä. Juhlittiin ihan oman perheen kesken, kun poika ei välittänyt kutsua kavereita (josta mä olin tosi tyytyväinen, kun en millään olisi jaksanut alkaa sörssäämään) ja kummiperhe oli väsyneenä juuri palannut ameriikanreissulta.
Leivoin kakun uudella reseptillä, jota samalla testasin ristäisiä varten. Välissä mustikka- ja valkosuklaamoussea, joiden reseptin löysin täältä. Päällisenä yksi pötkylä vihreää marzipania ohueksi kaulittuna, riitti just.
Tuli aika iso kakku näin pienelle porukalle, joten kun kerran oltiin syöty ja kakkua oli yli puolet jäljellä, laitoin loput pakkaseen (mikä tietysti seuraavan päivän makeannälässä harmitti!) ja syödään sitten ensi sunnuntaina, 11. päivä kun HäjyFlikka täyttää 13 vuotta. ;oD
Yhtenä iltana laskeva aurinko kultasi pihapuut.
Tässäkin on niin kaunis "maisema", jos mielessään poistaa kuvasta auton, roskiksen, bensakanisterin ja autonrenkaan, niin ja katonkulman.. ;oP
Ja toisesta suunnasta lähikuvaa.
Ruusuja.
6 kommenttia:
Uudet verhot piristävät aina. Näin piristystä arkeen saa aika pienellä vaivalla. ;-D
Komen kakun teit. Kävin nappaamassa mousseohjeet. Niin herkullisilta vaikuttavat, että täytyy tässä joku päivä kokeilla.
Tsemppiä ristiäivalmisteluihin. :-D
Kauniita verhoja, Marimekolta hain minäkin kangasta kun pitää tämä tietsikan luona oleva tuoli verhoilla uudestaan.
Ja ruusut ne vaan jaksaa kukkia kauniisti.
Kivat verhot ovat molemmat, erityisesti sen alimmaisen kuvan verhojen väri. Mä olen myös leiponut koko vkon kun olisi sunnuntaina rippijuhlat; mansikka- ja pätkismoussea kakkujen väliin. :-)
En yleensä Marimekon kankaista juurikaan perusta, mutta nuo molemmat näyttävät todella näteiltä. Ja sinisävyisemmän voisin ripustaa omiinkin ikkunoihini.
Marleena; edelliset verhot olikin reilut 15 vuotta, oli jo aika piristyäkin! ;oDD
Juu, herkullisia mousseohjeita, ja kakkublogeissa näyttävät vallan käyttävän tuollaisia täytteitä..
Kiki; ruusut kukkii juu, ja ihan pakko ne on joka kesä kuvata. ;oD Marimekolla on kyllä kauniita kankaita, unikosta haaveilen vaikka onkin jo niin "tavista".
Marika; mä leivon vasta ensi viikolla. Yksi päivä menee voileipäkakuissa ja toinen sit varmaan noissa kakuissa. Mansikkamoussea minäkin aion sitten laittaa, pätkistä en uskalla kun tulee pienempiäkin juhlijoita.. on sitten suklaata joka paikassa ;oP
-H-; tuosta sinisestä kankaasta minäkin pidän ehkä enemmän. Siinä on sitä paitsi samat värit kuin vanhassa lastenhuoneen nallekankaassa.. ;oD
Minua ainakin kiinnostaa ihan kaikki asiat! Siis käsitöiden ohella. Tai no ei ihan kaikki, mutta melkein :Dpitäväni niistä
Marimekon kankaat on jännä juttu: minäkään en tunnusta niistä pitäväni, mutta silti tulee usein ostettua. Jotenkin ne on niin helposti näytillä pienessä tilassa ja värijärjestyksessä ja taatusti puuvillaa. Ja kun sieltä Eurokankaasta ei ikinä tunnu löytyvän yhtään mitään hyvää.
Lähetä kommentti