Kärjestä aloitetut perussukat
Koko 42
Lanka Fortissima Socka Mexiko (mit Rosskastanie)
Langankulutus 86g
Puikot 2
Muuta Toivottavasti saavat oikeasti veren kiertämään jaloissakin! ;o)
Olen monessa (käsityö)blogissa katsellut puutarhakuvia, joten minäkin laitan näytille yhden. Paljon en ole ehtinyt puutarhassa myllämään, yhdet ruusupuskat vetänyt maan tasalle ja muutaman kerran kiertänyt ympäriinsä vaunuja lykkien ja alistuneesti huokaillen kauhistellut rikkaruohojen ylivaltaa perennapenkeissä ja ruusupensaiden juurilla. Huoh! Voi masennus!
Mies on nykyään kuin Raid, eli (ei tapa mutta) tekee remppaa niin sisällä kuin puutarhassa, ja meni sitten innostuksissaan kaivamaan ylös taloa lähinnä olevan kukkapenkin ja haki siihen vielä peräkärryllisen multaa kaupungilta (sitähän mä olen ruinannut monta vuotta, mutta vaatii näköjään herran oman inspiksen..).
Kuvassa siis perennat etualalla ja itse kukkapenkki vieressä vasemmalla. ;oD Pari viikkoa taisivat tuossa odottaa minun saavan jonkinlaisen inspiraation, mutta eipä sitä mistään ilmestynyt..
Tänään sitten jaoin paakkuja vähän pienemmiksi ja kiskoin niistä rikkaruohot pois, iskin penkkiin jonkinlaisen mukasuunnitelman mukaan ja mies istutti kukat ja haki niille joesta vettä. Kannullinen per kukka, sai siinä juosta.. Siinä vaiheessa kun mua alkoi tympäistä, vauva onneksi alkoi huutaa vaunuissa.. ;oP
Uudet sukatkin jo laitoin alulle.. Vähän tylsää mutta tässä imetysdementiassa vai mikä se nyt oli osaa mitään vaativampaakaan kehitellä. En edes muista, mitä olin joskus suunnitellut neulovani.. oliko mulla edes mitään toivelistaa?
8 kommenttia:
Kauniit sukat!
Kauniit sukat tosiaan!
Hih, niin ne mielipiteet vaihtelee. Minä tykkään tuosta espanjalaisesta sarjasta ja olen iloinen kun Holmes loppui!
Nätit sukat oot saanu kuitenki aikaseksi. Älä huoli "imetysdementia" on onneksi ohimenevää. :P
Sievät sukat!
Hienoa, kun mies innostuu puutarhatöistä. Tai, jos ei innostu, mutta tekee, se se vasta hienoa on.
Tsemppiä vauvalle ja äidille! :-D
Tutulta kuulostaa! Kaksi kesää jo mennyt, ettei ole päässyt kunnolla pihahommiin. Saapa nähdä, tuleeko tässä kolmas.. Masuvaivakin. Voi että niistäkärsittiin. Onhan se aika nopea dieetti äitimuorille, kun jättää pois ruuista kaiken mahdollisesti vaivaa vauvalle aiheuttavan.:) Ja ne sukat. Aivotontako? Jos minä haluaisin jotain übertuskallista neulottavaa, aloittaisin sukat. Niin että sulle nostelen täällä vain olematonta hattuani.
Kiitos Mari ja muut!
Altocumulus; ja minä taas olen sherlockia fanittanut 80-luvulta saakka! ;o))
Minjaana; ei ole ikuista ei, mutta tässä vaiheessa saattaa jo kääntyä vanhusdementiaksi kun imetyksestä päästään. No toivottavasti ei sentään..
Marleena; juu, olen kyllä iloinen, kun mies laittoi kukkapenkin kuntoon (olisi vielä pari lisää), siinä onkin rikkaruohot rehottanut rumasti jo pidempään. Tosin hällä meinaa sitten olla monta hommaa kesken, ja kaikki on levällään ja rempaallaan.. se ei ole kiva. En ole viitsinyt huomautella, pääasia että tekee.. ;oP
Outi; kiitos vaan hatunnostosta, en kyllä ansaitse!
Mä sitäpaitsi selasin innolla sukkakirjoja läpi, että nyt teen vihdoin jotain pitsiä tms, mutta aikani pyörittelin puikkoja, niin alkoi tuntumaan, että ehkä ei sittenkään..
Se on tosi tylsää kun ei pääse puutrahailemaan, vaikka sormet syyhyäisi. Sitten jos pääsisi tai ehtisi, on miljoonan hyttyslauma kimpussa ja vettä tulee taivaan täydeltä.
Vois tosiaan pitää laikkarin, jos tietäis mistä ensiksi luopua. Esikoisen aikana söin viikon teetä ja korppua..
Vastaan blogiini jättämääsi marsipaanikysymykseen. :) Käytin kaupan valmiiksi värjättyjä marsipaaneja, kakkujen päällä olleet isot levyt oli punaista marsipaania, jota myydään sellaisessa maksamakkarapötkön näköisessä pakkauksessa. Sitten Aku Ankan ja sen 6-numeron tein sellaisesta pikkupakkauksesta, jossa oli kuutta eri väriä marsipaania tosi pienet pötköt: punaista, keltaista, valkoista, sinistä, vihreää ja ruskeaa. Akun nokan sekoitin punaisesta ja keltaisesta. Sininen oli turhan vaaleaa, mutta meillä sattui olemaan sinistä elintarvikeväriä (jäänyt 6 vuotta sitten pidetyistä esikoisen ristiäisistä, jonne koristelin piparit sinisellä tomusokerikuorrutteella), joten lisäsin sitä saadaksen Akun lakista vahvemman sinisen. Musta väri oli ongelmallisempi, joten koitin värjätä sitä ruskeaa marsipaania lakritsimönjällä, mutta en suosittele. ;) Periaatteesta vastustan kyllä kaikkia elintarvikevärien käyttöä, kuten yleensäkin lisäaineita, mutta tein kakkujen suhteen nyt poikkeuksen. Muuten olisi tietysti voinut itsekin sen marsipaanin leipoa ja värjätä elintarvikeväreillä, mutta tämä kun oli nyt tällainen ehkä ainutkertainen kokeilu, niin päätin tehdä asiat helpommalla tavalla. :) Puhuttiin miehen kanssa, että jatkossa jos vielä marsipaania käytän, niin koitan kyllä tehdä itse ja värjätä luonnonmukaisemmilla väriaineilla, punaistakin olisi saanut helposti vaikkapa punajuuriliemestä. Toisaalta meillä kun leivotaan ja syödään leivonnaisia se kaksi kertaa vuodessa, niin se on melkein sama, vaikka silloin vähän teollisia värejä tai valmismarsipaaneja käyttäisikin. ;)
Kukkapenkeissä riittäisi tälläkin suunnalla tekemistä, kun vaan saisi inspiraation siihen! Alkavat olla niin heinittyneet, että olisi jo aika. Aloittevevana puutarhurina en vain ole oikein tiennyt mistä suunnalta aloittaa.
Lähetä kommentti