Sivut

keskiviikko 2. maaliskuuta 2011

Valmistuneita

Täytyy tehdä tunnustus!

Yksi syy siihen, miksi tässä blogissa syntyy nykyään niin vähän esiteltävää, on se, että minä hoidan kuntoani. ;o)
Viime vuoden syksyllä jo aloitin sauvakävelyn, ja olen jatkanut lenkkeilyä säännöllisesti. Ihan joka päivä en ehdi, mutta pyrin käymään niin usein kuin mahdollista, joko sauva- tai vaunukävelyllä. Nythän se on mahdollista, kun mies on työttömänä kotosalla. Painoa olen saanut pudotettua parisenkymmentä kiloa (26-27 jos raskauskilot lasketaan mukaan). Uimisenkin olen aloittanut uudestaan monenmonituisen vuoden jälkeen. Siis, enhän minä mikään kilpuri ole, varsinainen räpiköivä rupisammakko oikeasti, mutta tykkään uimisesta ja kun olen isointa jäärää joutunut kuskaamaan Raattiin kerran viikossa Vikkeliin Vekaroihin, olen samalla itsekin käynyt uimassa. ;o)
Kymmenen kiloa vielä saisi lähteä (tai 20 jos missimittoihin haluaa..), sitten olisin alkuperäisissä (14 vuoden takaisissa) mitoissa. Oikeasti en laihtumista edes huomaa (muuta kuin löystyneistä vaatteista ;oP), mulla kun on muutenkin hoikka minäkuva.. peiliin kun ei turhan usein kurki, ei edes ikävä totuus paljastu..


Sitten varsinaiseen asiaan.

Pidin sitten oikein loppukirin Lankahamstereissa. Suurin langankulutuksiin en kyllä yltänyt, mutta kun käsityö valmistuu viimeisenä mahdollisena iltana varttia vaille kaksitoista ja raportointikin jää viimemetreillä, tyyli on ihan varmaan oikea. ;o)

Pikkusiskoni miehen pikkusisko sai ensimmäisen lapsensa tuossa männäviikolla. Vaikkei heikäläisten kanssa paljon tekemisissä ollakaan, mitä nyt ollaan yhdessä vietetty yhdet häät ja neljät ristiäiset, halusin ehdottomasti muistaa pientä miehenalkua "maastosukilla". Poika syntyi useamman viikon etuajassa, ja on alle 2-kiloinen, joten sukat on hänelle varmaan jättisuuret, mutta onhan tässä kylmää kevättä edessä vielä pitkästi..



Malli Junasukat
Koko Vauva
Lanka Regia
Langankulutus 27g (sopivasti keränloppu meni)
Puikot 2,25

Kolmantena työnä Hamstereihin valmistui itselle pipo, jota olen jo kauan suunnitellut tekeväni. Olisi ollut mukava päässä jo pakkasilla, mutta parempi myöhään kuin vasta keskikesällä. Vanhat huovutetut pipot on liian kuumia näillä keleillä, ja muuta ihmisten ilmoille sopivaa mulla ei ole ollutkaan. Eli pää kylmänä ollaan menty.



Noro pipo (Ravelry)
Koko naisen
Lanka Noro Kureyon
Langankulutus 72g
Puikot 3,5 ja 4
Silmukoita 92
Muuta Muokkasin ohjetta, kun en halunnut noita "makkaroita" koko matkaa.





Seuraavaksi puikoille täytyisi saada lahjaksi menevät lapaset. Ja Lilja tarvitsisi uuden villatakin. Noin niinkuin aluksi.

13 kommenttia:

Seijasisko kirjoitti...

Onnittelut painonpudotuksesta.Hienoa myös kun jaksan kaiken kiireen keskellä kuntoilla. Minä liikun kans aika paljon ja kunto onkin ihan hyvä mutta se painonpudottamien on jo vaikeampi juttu.Yritän ottaa mallia.

Ihanan pipo ja Lilja.:)

Seijasisko kirjoitti...

tarkoitin siis "JAKSAT".

Mammutti kirjoitti...

Onnittelut hienosta painonpudotuksesta ja ahkerasta liikkumisesta! Minä kans ihailen sittä, että jaksat lähteä liikkeelle.

Matleena kirjoitti...

Ja täällä kolmas, joka ihailee tarmokkuutasi liikunnankin ja painonpudotuksen suhteen ja nostaa sinulle hattua! :)

Ihailen myös tuota Noro-pipoasi ja edellisen postauksen pitsiliiviä! Ja Liljaa ennen kaikkea! <3

-sanna- kirjoitti...

Hoikka minäkuva on loistava ilmaisu. Ja loistavia on neuleetkin :)

MariJ kirjoitti...

Ei ne kuntoilu ja käsityöt sulje pois toisiaan: minä poljen joka päivä kuntopyörää ja neulon ja vielä luen samanaikaisesti! :D Ei tässä elämässä muuten saa ikinä mitään aikaiseksi, jos ei tee vähintään kolmea hommaa yhtä aikaa. :D

Hienon loppukirin teit hamstereissa! Hauskoja pipokuvia nuo alemmat. ;)

MariJ kirjoitti...

Niin ja onnittelut siis hurjasta painonpudotuksesta, nyt vasta tajusin katsoa noita sinun pudotuslukemiasi! :) Minäkin olen aika monta kertaa elämässäni pudottanut reilusti, mulla on aina kaikki laihdutuskuurit olleet sellaisia tyyliin 20-30 kiloa, mutta tupanneet tulemaan takaisin. Viimeisimmän ison pudotuksen tein v. 2003, jolloin lähti -25 kg, sen jälkeen on toki nuo lapset syntyneet, mutta yhä olen noin -30 kg keveämpi kuin silloin 2003 keväällä, ja -35 kg keveämpi kuin kaikkein isoimmillani ollessani (se oli vuosi 2000). Katsoinkin jo Lankahamsteriblogissa tuota myssykuvaasi, että olet jotenkin "oudon" näköinen, mutta tuo painonpudotus sen selittää, kasvosi ovat kapeammat. :)

Marleena kirjoitti...

Wau! mikä tarmonpesä siellä. Täällä ei putoa edes pari-kolme kiloa, jotka pitäis saada pois!
Uimista olen kyllä ajatellut tosissani, mutten ole vielä "ennättänyt", hiihtämässä tosin olen nyt käynyt päivittäin yli 10 km:n lenkkiä.

Kivat junasukat pikkuiselle.
Lilja on kaikista söpöin! ;O

Marika kirjoitti...

Tunnistan myös itsessäni tuon samanlaisen peilistä katsomisen. :-D :-D Onneksi olkoon huimasta pudotuksesta !! Ja tsemppiä loppuihinkin. Itsekin olen onnistuneesti saanut vuoden alusta liikunnan taas mukaan kuvioihin; syvävenyttelyä, kiertoharjoitelua salilla ja zumbaa.

Lilja on nii-in söpönä !

Susanna kirjoitti...

Pirjo, olet laihduttanut ihan kamalasti!! Onnea!! :-)

Pirjo-Riitta kirjoitti...

Jaa-a, kiitos vaan onnitteluista. ;oDD
Eihän nuo kilot ollut kuin raskauksien aikana kertyneitä kiloja ;oP tosin aika tiukassa aiemmin, jostain syystä nyt lähtivät helposti. Nyt vaan paino junnaa paikoillaan, piti jo lopettaa (=vähentää)suklaansyöminenkin. ;oP

Mari; mä olen nähnyt sinut vain hoikkana, en osaa edes kuvitella sinulle 30kg lisää runkoon. ;o)

Kuntopyörästä minäkin puhuin aiemmin, mutta sellainen ei meillä varmaan saisi olla rauhassa, vaan pienemmät käyttäisi kiipeilytelineenä.. kävelyn aloittaminen ei maksanut mitään ja siinä saa raitista ilmaa (vaikkei samaan aikaan pysty kutomaan, mikä on tietysti harmi), meiltä kun on sitten muuten pakko aina lähteä autolla liikenteeseen, täällä mettillä kun asutaan.

Marika: missä käyt zumbaamassa? Mä olen siitä haaveillut, kun kuuluu olevan niin IN-juttu.

Ja se "hoikka minäkuva" on siitä hyvä juttu, että silloinhan on melkein tyytyväinen itseensä, kun ei tunne itseään lihavaksi, muuta kuin silloin kun katsoo peiliin. Mieluummin niin, kuin että olisi hoikka ja hyvänäköinen ja itkisi olematonta selluliittiä tai jotain puolta kiloa ylimääräistä, vai mitä.. ;o))

sirpale kirjoitti...

Onneksi olkoon painonpudotuksesta! Kyllä se vaan tuo energiaa puuhailuihin kun kun kevyempi. Kiva pipo:)

Minna kirjoitti...

Pipo on ihana!

Ja onnittelut painonpudotuksesta. Minäkin haluaisin omia kiloja pois sinne missä olin ennen raskauksia, mutta motivaatiota ei nyt vain löydy. Mutta sama kuin sinulla: minullakin on onneksi hoikka minäkuva :D Tai no ei hoikka, mutta ei mikään paksukaan. Ja minulla kun ei olisi kuin 8 kg, mutta kyllä ne vaan on kovin tiukassa. Ja paljon on vaatteita, jotka tarvitsisivat tuon pudotuksen mahtuakseen päälle.

Uiminen olisi hyvä keino, kun kävely ei onnistu nilkan ja polven vuoksi, mutta kun en pidä uimisesta. Kyllä on vaikeaa :)

Mutta on hienoa, että joku pystyy - onnittelut vielä!