Sivut

torstai 28. tammikuuta 2010

Palmikkotakki

No niin. Kaikki langat pääteltynä ja vetoketju paikoilleen ommeltuna. Jo muutamankin kerran mainitsemani palmikkovillatakkini on VALMIS! Vähän pitempi projekti olikin tällä kertaa, aloitin takakappaleen jo elokuussa, mutta Sukkasadot ja Lapaskuut ja joululeipomiset mukavasti aina katkaisi tylsän neulomisen. Lanka tuntui nykyisin niin herkkään nenääni kovin tunkkaiselta, joskus oikein inhotti neuloa (tunkkaisuus hävisi kyllä ajan myötä, mutta ehkä kuitenkin aloitan käytön pesemällä villatakin..).



Malli Alkuperäisidea Novita 1/97 (24), josta mukana lähinnä tuo isompi palmikkokuvio, kaikki muu muokattuna enemmän tai vähemmän
Koko XL
Puikot 3,5
Lanka tummanharmaa Novitan Alpaca (kuutisen vuotta sitten Novitalta tilasin hintaan 1,65 kerä, ei siis paha hinta villatakille)
Langankulutus 1030g
Vetoketju 75cm

Muuta Niin paljon kuin neulominen tökki, olen tyytyväinen kun sain villatakin vihdoin valmiiksi, koska se on iso ja ihanan lämmin! Tykkään!

Vielä muuta En koskaan enää tilaa tai osta kahta kiloa lankaa varastoon ilman sen kummempia suunnitelmia




Koululaiset ei ole paikalla ja (kohta) kuusivuotias neitonen ei osannut neuvoistani huolimatta käyttää kameraa, joten laitanpas näytille peilin kautta ottamani kuvan villatakista päälläni. Ei nyt mikään viehkeä kuva, mutta näkyypä ainakin se, miten palmikotkin venyy ja paukkuu, kun on tarvis. ;oD



Mies on kesästä saakka (mullakin oli tosiaan silloin muuta tekemistä!) roikkunut pakastimen ovella ja etsinyt kahvipullaa, joten kun nyt kerran leivoin, innostuin taas leipomaan enemmänkin. Tammikuun aikana olen jo leiponut neljä kertaa (litran taikinasta) pullia, jotka meidän huushollissa kestää ehkä viikon! Kerran leipaisin tiikerikakun, joka on lasten suosikki ja ananaskakun, joka tähän saakka on ollut yökensyö, mutta nyt meni kuin kuumille kiville ja "maisteltiin" sekin parissa illassa. Noita runebergin torttuja tein kokeeksi muffinsivuokiin (oikeasti tekisi mieli ostaa ihan oikeat muotit), lapset kyllä tykkäsi, mutta minusta kaipaisi ehdottomasti kostutusta (omenamehua kokeilin, mutta se oli liian mietoa..)



Miehen puserolangat ei ole vielä tulleet, enkä osaa päättää pyörittelenkö vain peukaloita lankojen saapumiseen saakka vai aloitanko jonkin pienen välityön.. pitäisi taas katsastaa lankavarasto läpi, jos kokisi inspiroitumisen. ;o))

17 kommenttia:

tuijam kirjoitti...

minä olen kostuttanut aikuisten ruunebergit ruiskauttamalla kertakäyttöruiskulla (lääkeruisku) pari millilitraa HELMI-(arrakki?) likööriä sisuksiin. Njam.

Pirjo-Riitta kirjoitti...

No, mä yhteen runebergiin kokeilin lakkalikööriä, sitä kun sattui olemaan kaapissa (mies toi töistä MULLE joululahjan), mutta tuli kamalan makuinen, noh ehkä laitoin vähän reilulla kädellä.. ;oD

Katri kirjoitti...

Wau..onnea! Niin kauniita palmikkoja! Ja herkullisen näköisiä runebergejä.

AnniKainen kirjoitti...

Kaunis palmikkotakki ja varmaan ihanan lämmin.

Onpas siellä leivottu ahkerasti. Minullakin käynyt monta kertaa mielessä mutta jotenkin on vaan jäänyt. Eipä täällä ole enää pullasyöjiäkään, mitä nyt minä joskus :)

Marjut kirjoitti...

Kovasti onnea! Ihmettelin hetken, miksi XL-koko...

Matleena kirjoitti...

Vau, taitaa saada ONNITELLA SUURESTI! Minä jo hieman uumoilin edellisen postauksen laiskottamisesta, seuraavaksi tuota alpakan hajun yököttävyyttä mutta sitten tuo kuva sen vahvisti! ;) Ihanaa, kaikkea hyvää teille koko perheelle!
Niin ja villatakkisikin on kaunis!

MariL kirjoitti...

Kaunis villatakki! :) Ja onnea myös! :) Epäilin jo edellisestä postauksesta, kun vihjailit jostain tärkeästä asiasta, joka jää vielä salaisuudeksi, sitten tuo tunkkaisuus ja laiskottaminen yms. laittoi hälytyskellot oikein kilkattamaan. ;) Mutta kuten muutkin ovat todenneet, niin onnittelujen paikka näyttäisi olevan - toivottavasti kaikki menee tällä kertaa hyvin! :)

Hanna kirjoitti...

ONNEA!!!

-sanna- kirjoitti...

Onnea vaan niin takista kuin muustakin :)

Anonyymi kirjoitti...

Onnea hirmuisesti!
Takki on kyllä tosi hieno, ja varmasti lämmin. Mulla on tuota samaa alpakkaa kaapin kätköissä noin kilo..kröhm, ja värinä ihan mitäänsanomaton beige. Missähän ääliöisyyksissä senki oon ostanu?
Leipominen isolle sakille on kyllä vähemmän palkitsevaa, meillä 1,5l pullataikina kestää viitisen päivää hyvällä tuurilla. Eilen tein karjalanpiirakoita. 80kpl, vielä on muutama jäljellä.
-Nonna-

Pirjo-Riitta kirjoitti...

Kiitoksia kehuista, juu, villatakki ON mukavan lämmin!

Ja kiitokset kaikille onnitteluista! Heh. Mä luulin vielä vain vihjailevani, mutta taisin laittaa kerralla liian paljastavan kuvan.

Marjut; kyllä tuo xl-koko on ihan mun oikea koko nykyään, ikävä kyllä.

Mari; uskon, että menee hyvin tällä kertaa, olo on ollut ihan erilainen tällä kertaa. Ja olen jo yli puolenvälin päässyt..

Nonna; se on kun halvalla saa, siksi mäkin aikoinaan tilasin sen pari kiloa novitalta. Edelleen melkein kilo odottaa tulemista joksikin, plääh.
Ja isolle porukalle leipominen on tosiaan sitä, että jos haluaa jotain saada pakkaseenkin, ne pitää viedä melkein toisten nenän edestä. ;oD
(Mä en ole karjalanpiirakoita leiponut sen jälkeen kun mies toimi paistajana ja poltti kaksi pellillistä mustiksi! Vähän meni maku!!)

Sini kirjoitti...

No kah! Tosiaan näyttää palmikot venyvän ;). Ihanaa, onnee!

Kiki,purkaja kirjoitti...

Onnea
Komea takki, kyllä tuo päällä kelpaa mennä minne vaan.
Minä en varmaan saa koskaan enää valmiiksi mitään noin isoa työtä, kun neulomisinto on mitä on.
Onnittelut myös takin sisäisestä.
Ja kiitos myös kommentista.
Hyvää helmikuuta!

-maria- kirjoitti...

Lämpimän näköinen villatakki, tulee tänä talvena tarpeeseen! Minullakin on tummanharmaata Novitan vanhaa Alpacaa puserollisen verran hyllyssä, sekin poistomyynnistä aikanaan halvalla ostettua. (Miksiköhän sitä sinne hyllyyn on pitänyt ostaa?)

Susanna kirjoitti...

Onnea Pirjo! Arvasin, kun puhuit salaisuuksista...

Puffala kirjoitti...

Wau! Onnea!!!

kio kirjoitti...

Herkulliset leivokset! Paljon onnea!