Nyt tietenkin harmittaa, etten hoksannut katsella myyntipöydiltä täytettä joulupukinkonttiin, kun kaikkea kivaa olisi ollut tarjolla.. Ostokset oli lähinnä itselle "kun piio tahtoo"-tyyliin..
Olen ystävältäni Ainolta joskus ostanut kaksi pellavahuivia. Nyt hankin niihin hienon taotun soljen. Sitten kun olkapäille heitetystä huivista ei enää ensimmäiseksi tule mieleen vauvan pukliharso, aion jopa käyttää huivejani. Saa nähdä montako vuotta vielä menee..
Ostin myös kaksi isoa vyyhtiä Määkylänpuodin villalankaa huiveiksi, kerän sukkalankaa ja Irinalta nappiparin, jotka aion laittaa (omiin) lapasiin, kunhan saan ne ensin neulottua.
Outi kirjoitti edellisen kirjoituksen kommenteissa olevansa "kateellinen" sukkasadostani. Todistaakseni, ettei moista kannata edes ajatella, päätin pläjäyttää tähän kuvan käsityökirjastostani (sen enempää en kirjahyllyistäni paljasta). Ei kirjoja nyt mahdottomasti ole, mutta löytyy huivi- ja sukkakirjoja, virkkausta, kirjontaa, huovutusta yms laidasta laitaan suomeksi ja englanniksi, kuitenkin sen verran, että pitäisi löytyä ideoita ja inspiraatiota mihin vaan. Mutta mitäpä täällä tehtaillaan! Perussukkia toinen toisensa jälkeen. Aika ankeeta, oikeasti!
Keskiviikkona sitten pyörähti meikäläiselle yksi vuosi(rengas) lisää. Tässä vaiheessa ei enää tiedä, pitäisikö laskea eteen- vai taaksepäin..
Itselle ei jaksa kauhean hienoja kakkuja värkätä, tein sitten valmispohjaan tuollaisen mansikkamarenkikermavaahto(vaniljakastike)kasan. Täydellistä meidän herkkuperssheporukalle, nam.
11 kommenttia:
Myöhästyneet onnittelut!
Onnittelut minultakin! :)
Aika rivi sinulla onkin noita käsityökirjoja! Minulla on paljon vähemmän, joten olisin siis voinut ostaa messuilta sen yhden huivikirjan, jota jo kanniskelin tovin kainalossani mutta sitten panin kuitenkin pois. No ehkä sitten ensi vuonna... ;D
Minä tykkäsin kyllä kierellä ihan yksinkin varsinkaan kun ei ollut koko päivää aika messuille. Tampereella 15.11. menee koko päivä varsinkin kun etenen paljon hitaampaa kun seuraasani on hyvä ystävä jota vileä kiinnosta nukkekodit enemmän kuin langat. .Kivat messuostokset jan myöhästyneet synntärionnittelut sinulle!
Kiitos seurasta! Messuilla oli minustakin mukavaa sitäpaitsi näyttää siltä, että sorruimme sitten samanlaisiin huivineuloihin.
Onnittelut myös minulta, niin vuosista kuin aika makoisan näköisestä kakustakin...
Todella kauniit värit noissa Määkylän langoissa.
Ja eihän niistä kirjoista välttämättä tarvitse mitään neuloa, välillä voi katsella mitä kaikkea sitä v o i s i tehdä. Tavissukielle se arvo mikä niille kuuluu!
Kauniin värisiä nuo Määkylän langat. Minäkin niitä kävin ihailemassa, mutta jäivät vielä ostamatta.
Oi,sulla onkin paljon käsityökirjoja. Minun kirjani voi laskea kahden käden sormilla.Neulelehtiä kylläkin on monen vuosikymmenen keräilyn tuloksena PALJON!
Ja täällä toinen perussukkien tikuttaja! Luulen joskus,että nuo sukkapuikot ovat varmaan liimautuneet sormiini!
Oli tosi kiva tavata sinuakin noilla messuilla.
Myöhästyneet onnittelut täältäkin sinulle ja mukavaa viikonloppua!
Onnea täältäkin! Minäkin kurvailin messuilla, tapasin Sannan ja ostin lankaa. Ja kiitokset lohdutuksen sanoistasi. On sitä näemmä kirjallisuutta kertynyt sinullekkin.
Myöhästyneet synttärionnittelut! :)
Kiitos onnitteluista! ;oD
Matleena; kannattaa AdLibriksstä (olikohan tuo nimi nyt oikein) tarkistaa, sieltä saattaa kirjan saada halvemmalla kuin messuilta.. Jos oikein kovasti alkaa harmittamaan, että jäi ostamatta siis. ;o)
Seijasisko; Tampereen messuilla menee kuulemma muutenkin koko päivä, että tsemppiä kiertämiseen! ;o)
Sanna; Kiitos itsellesi! Mietinkin, että ostitko samanlaisen neulan. Mä tykkäsin tuon pyöräkästä muodosta vaikka alunperin piti ostaa isompaa mallia. (Kovasti olivat kuulemma käyneet kaupaksi..)
Mohariina; niinhän se on, että kyllä niille perussukille aina käyttöä löytyy. Ja kirjoja on ihana selata ja haaveilla. Joskus vaan tuntuu, että voisi muutakin..
Irina; mä sain meidän äidiltä 10v sitten kaikki vanhat käsityölehdet (oli alunperin mulle tilattukin), selasin ne läpi ja heitin pois! Säästin muutaman lehden, jossa oli hyviä villapusero-ohjeita. Nyt vähän harmittaa, vaikka kyllä 80-luvun mallit ja vaatteet oikeasti nykysilmällä katsoen on aika mauttomia. Toisaalta luulen, että äidilläni on tallella 50-luvun lehtiä, ja NE tahtoisin..
Outi; jaa-a, mepä ei oltais tunnettukaan vaikka oltais päin kävelty. ;oD
Moi! Tulin vain sanomaan, että pahoitin mieleni siitä kommentistasi, jossa sanoit kodistani näkyvää maisemaa ankeaksi. :( Se on minusta kaunein näkymä, mitä oman kotini ikkunoista näen, ja tykkään itse siitä. Minulle Toppilan kerrostalolähiö on paras paikka maailmassa tällä hetkellä, asvaltteineen kaikkineen - muista ikkunoista näkyy toisia kerrostaloja ja mm. parkkihallin katto, eivätkä nekään ole minusta mitään rumaa katseltavaa. Saahan erilaisia mielipiteitä toki olla, mutta kun itse omasta mielestäni sain kuvattua jotain itselleni hyvin tärkeää, kaunista ja omaa sisintäni värisyttävää, ihanan syysaamun pilvisään ja hennon lumikerroksen maassa, niin siinä valossa kommenttisi sai kyllä kyyneleet silmiin. :( Tykkään syksystä tosi paljon, ja tästäkin aamusta tänään nautin kovasti! Näissä pilvisissä päivissä on niin oma viehätyksensä, kiehtovaa odottaa, sataako tänään vettä vai lunta, ja mukava katsella, miten talvi vähitellen tekee tuloaan, välillä lumi sulaa pois, välillä sataa uudelleen - ja se ihana märän maan tuoksu ulkona on ihan huumaavaa! Ja kaikkein ihanimpia on pimeät illat ja iltalenkit, kun märkä asvaltti ja lätäköt heijastavat katulamppujen valoa. :) Minä en tuota blogissani kuvamaani maisemaa vaihtaisi pois mistään hinnasta!
Hyvää syyslomaa teillekin! :)
Mari; sehän on harmi, että pahoitit mielesi. Se ei tietenkään ollut tarkoitukseni, mutta vaikka minäkin pidän syksystä, INHOAN tätä aikaa, jolloin puista on jo lehdet melkein tippunut, maa on märkä ja ruma, ohut floskainen lumikerros siellä täällä. Minusta siinä ei ole mitään kaunista, edes täällä maalla saati kaupungissa.
Ja mikä tietysti tärkeintä, itse olt maisemaasi tyytyväinen. ;o)
Lähetä kommentti