Tavissukat

Kiitos teille kaikille, jotka laitoitte ihania ja mieltä lämmittäviä kommentteja huiveista!
Minustakin ne on kyllä kauniita; valkoinen huivi on jo kääräisty sellofaaniin ja lähdössä matkalle synttärisankarin luo ja kirjavan fifin käytön olen varovaisesti aloittanut sohvalla hartioiden lämmittimenä.. ei sitä heti pihalle kylmään voi viedä. ;o)

Sitten mahalasku arkeen. Perussukat jämälangoista omalle miehelle.



Perussukka kokoa 42
Silmukoita 52
Lanka vaaleansininen paksua Flotte sockea, raidat Smartia ja jalkuimessa harmaata 7veikkaa
Langankulutus 147g
Puikot 3 ja 3,5

Mulla oli tarkoituksena tuhota varastoistani kaikki paksut sukkalangat, mutta jäljellä on enää harmaata ja kirkkaanpunaista 7veikkaa ja edellisistä sukista jäänyttä myrkynvihreää Flotte sockea ja kun näitä jämiä esittelin lapsille, että kuka haluaisi tälläiset sukat.. vastaukseksi tuli yök ja hirveää huutoja ja inhoavia katseita. Ei sitten. Ehkä hyväntekeväisyyteen. Sitten joskus.

Kevätpäiväntasausyllätyshuivi kuvina

No nyt olisi tuo Kptyh (kuulostaa sylkäisyltä mutta tarkoittaa paljon hienompaa..) pingotettu ja kuvattu.

Aika homma olikin taas huivi pingottaa, kun juniori pyrkii nykyään mukaan touhuun ja on turhankin innokas apuri. Poika keikkuu vieressä ja huudahtaa vähän väliä VAU! Tuon "vaun" tarkoitus ei oikeasti ole ihailla äidin kätten töitä, langan pehmeyttä tai pitsin hienoutta vaan harhauttaa äitiä sen verran, että poitsu ehtii siirtää nuppineulaa tai nypätä sen kokonaan pois ja tiputtaa lattialle, yhdessä on niiiin kiva kontata ruokapöydän alla nuppineulaa etsimässä..


Malli Lankakomeron Päivin KAL-huivi,
okei olkoon vielä kerran: Kevätpäiväntasausyllätyshuivi
Lanka teetee Kamena (100% villa)
Langankulutus 159g
Puikot 4 pyöröt
Päättelyssä nro 2 virkkuukoukku
Koko noin 80*164cm

Pari lähikuvaa


Huivista tuli minusta oikein kaunis ja ihanan näköinen, vaikka jossain vaiheessa vähän epäilinkin. Harmi vaan, että neuloessa tulin jälleen kerran tulokseen, että valkoinen EI ole minun värini.
Mutta koska huivi valmistui sopivasti ennen velipuolen vaimokkeen 40v-synttäreitä, se lähtee hänelle lahjaksi. ;o))


Sitten tylsäksi lopuksi tylsät, myrkynvihreät perussukat.
Nämä menevät kiitokseksi naapurin (ei mikään viidakon) Ykälle, joka hoiti meidän postin hiihtolomaviikon ajan.


Malli perussukka kokoa 42
Lanka Flotte socke 8-fach (100g = 200m)
Langankulutus 150g
Puikot 3 ja 3,5

Mä ostin eilen Kärkkäiseltä Johan Puun pallero avaimenperät kahdelle nuorimmalle tyttärelle, oli niin söpöjä.. Pienemmällä ei tietenkään ole omaa avainta, kun kulkee aina minun kanssani, mutta tarkoitus oli laittaa avaimenperä kerhoreppuun koristeeksi. Avaimenperä ehti tietenkin jo mennä hukkaan, mutta tänään se löytyi kun jo istuttiin autossa ja tyttö kaivoi kerhoreppunsa sisällön penkille. Kohta kuuluikin iloinen ääni: äiti, mä löysin sen mun peräavaimen!

Kuvia Fifistä

Tässä näitä kuvia vihdoin tulee.. toivottavasti kannatti odottaa. ;o))

Huivista venahti pingotuksessa niin iso, ettei se millään mahtunut kokonaan kuvaan vaikka kuinka sihtasin ja kiipeilin seinille.



Sain huiviin pingotettua pienen pykäläreunan, vaikka kolmoskaavio jäi vajaaksi langan loppumisen takia. Neuloin kolmoskaaviosta kerrokset 1-7 (sain kokonaiset neliöt valmiiksi ohjeen mukaan) ja sitten kolme kerrosta ainaoikeaa ennen päättelyä.



Lähikuvassa toivottavasti näkyy langan ihanat värisävyt.



Malli (mainittakoon jälleen kerran) Fifi III
Lanka edesmenneestä Sinisestä Kurjesta tilattua käsinvärjättyä Opalia
Langankulutus 185g
Puikot 3,5 tavispyöröt
Huivin koko ennen pingotusta 70*158cm ja pingotuksen jälkeen 90*195cm



Piti vähän käydä ulkonakin lumihangessa kahlaamassa ja kuvaamassa.. Hyvin huivi ainakin näyttäisi sopivan 3/4- mittaiseen talvitakkiini. Vielä kun malttaisi ottaa käyttöön, niin olisi ihan kiva..

Lapset jo kyseli, että kenelle tuo huivi on.. jos tällä kertaa ihan itselleni. On ainakin mun värinen, tykkään kovasti.
Kevätyllärihuivi menee sittenkin lahjaksi. Siitä kuvia sitten kun saan sen pingotettua.

Maaliskuun sny-paketti

Sunnuntaina kotiuduttiin reissusta, ja 10v jäärä ihmetteli, että mitä mä hihkun.. no kun postin seasta löytyi pakettikortti!
Mies onneksi muisti töiden jälkeen hakea paketin, ja tässä sen sisältö:



Kolme kerää paksua, ihanan punaista Patonsin Shetland Chunkya, suklaalevy, jota en ole vielä avannut, ruksi seinään siitä (mullehan maistuu mikä fazerin levy vaan, ja tuo piparminttu on namia), pussi reilun kaupan kaakaota, sen jo join Helpon elämän aikana ja pieni pullollinen ihanan vadelman tuoksuista kylpyvaahtoa. Meillä ei ole kylpyammetta, mutta sitä voisi kokeilla suihkusaippuana tai sitten lorautan juniorin kylpyyn. Tulee hyvänhajuinen poitsu. ;o)

Mukana oli myös söpönen kortti ja ohje palmikkohuiviin, jossa on päissä taskut. Olisikin hyvä lämmitellä käsiä huivissa, aina kun ei ehdi nappaamaan lapasia mukaan.. Vaikka mä näin sieluni silmin langasta syntyvän sellaisen pyöreän, hartioille päin levenevän kaulurin. Katsotaan nyt, taas alkoi sormia syyhyttää..

ISO KIITOS OMALLE SNYLLENI!

Oli jälleen kerran tosi ihana ja onnistunut paketti, sait kyllä minut iloiseksi! Kiitos ja vielä kiitos!! ;oDD

Lomatunnelmia ;oP

Varsinaista tunnelmaa juu. Eli nyt seuraa kaikkea muuta kuin käsitöihin liittyvää vuodatusta.. EI ole pakko lukea, mutta mun on pakko kirjoittaa..

Jos matka sattui menemään hyvin, niin itse loma oli sitten täysin perssheesstä. Paska reissu mutta tulipahan tehtyä!
Minä päätin (taas kerran), etten _enää koskaan_ lähde viettämään lomaa vanhempieni luo.

Mies teki puuhommia viitenä päivänä aamuseitsemästä iltaan (yksi päivä jäi välistä miehen sairastuttua mahatautiin), ja poislähtiessä sai palkaksi kokonaisen SATA euroa (juu,bensarahat). Vävyn velvollisuutena voi näköjään teettää ihan mitä vaan! Tai sitten vanhukset katsoivat, että mies teki töitä lopun perheen ruoan eteen. Me kun käytiin syömässä heillä kerran päivässä. Mummulassa ollessahan me EI asuta mun entisessä kodissa vaan vähän matkan päässä olevassa isän vanhassa kotitalossa. Siellä on onneksi pesukone, että voidaan pestä pyykkiä. Mutta ollaan myös enimmäkseen omissa ruoissa.
Tuo yksi ateria ollaan tavattu käydä äidin ruokapöydässä. Silloinkin yleensä lapsia haukutaan ja arvostellaan koko ajan; mitä noille mitään kannattaa laittaa, ei niille mikään kelpaa, haaskiin menee mitä noille tekee yms. (Joskus minäkin laitan heillä ruokaa.. kerrankin paikalla oli mun, siskon ja velipuolen perhe, ja minä laitoin ruoat useana päivänä koko isolle porukalle. Ettei kuitenkaan mennä sinne tyylillä "nyt ruokaa meille ja heti".)

Nyt kun juniori oli monta päivää vatsataudissa, käytiin miehen kanssa vuorotellen syömässä. No, mulle äiti ei kehtaa aukoa päätään, mutta kun miestä se ei voi sietää, niin näyttää sen sitten mennen tullen. Oli kuulemma sanonut, että hän ei TEIDÄN porukkaa ruokkisi muuta kuin mun takia, että saan vähän vapaata ruoanlaitosta. Oli samaa marmattanut myös 10v jäärälle (toinen jota äiti ei siedä ja sen myös näyttää).

Maanantaina mun sisko kolmen lapsensa kanssa tuli myös mummulaan. "Parempi tytär" tietenkin asustaa mummulassa, syövät siellä ateriat aamusta iltaan (ei huomautella), mummu antaa perheelle käyttöön oman huoneensa ja leveän sänkynsä ja muuttaa itse siskon vanhaan huoneeseen vierailun ajaksi ja mummu on välillä lapsenvahtina kun sisko käy asioilla (ei mun lapsia vahdi, mutta en kyllä haluaisi jättääkään).


Ensimmäisenä sunnuntaina käytiin tuttavaperheen luona kylässä niin kuin aina kun kotipaikkakunnalle osutaan. Siitä tulikin sitten loman ainoa mukava päivä!
Aikomus oli vain "käväistä" kylässä, mutta jälleen kerran siitä tuli koko päivän visiitti. Mutta kuten emäntä totesi, nähdään niin harvoin, että pitää sitä kuulumiset ehtiä vaihtamaan.. ;o))

Yöllä sitten juniori alkoi oksentaa ja ripuloida oikein lahjakkaasti. Muutama lakananvaihto ja vielä useampi vaatteidenvaihto. Sama tahti jatkui seuraavana päivänä. Sitten sairastui isommatkin. Mies sairasti sen yhden päivän. Vanhuksetkin sairastui. Sisko perheineen lähti perjantaina kotiin, ehtivät kotiin ennen kuin tauti iski seuraavana yönä. Kuin ihmeen kaupalla MINÄ säästyin.. hehee.

Tuon sairastelun myötä sitten katosi mun haaveilemat yhteiset ulkoilut aurinkoisessa säässä. Piti olla miehen apuna. Piti käydä pulkkamäessä. Paistaa makkaraa ja juoda kuumaa kaakaota. Palata virkeinä ja energisinä kotiin mukavan loman jälkeen. Ja pah!

Nuutunutta porukkaa:


Mun vanhemmat on molemmat yli 70-vuotiaita, ja tottuneet omaan hiljaiseen, omanapa- tahtiseen, murjottavaan elämäntyyliinsä. Lastenlapset tuntuu olevan vain riesa ja inhon kohde silloin harvoin kun tulevat käymään. Ymmärtäis, että he väsyvät, jos me oltais ja meuhkattais siinä aamusta iltaan, mutta kun kuitenkin suurin osa ajasta vietetään muualla.
Tästä lähtien, vaikka olisi minkälainen tarve vaihtaa maisemaa, en aio viedä lapsiani "mummulaan" loukattavaksi. Kaikille vain tulee paha mieli.


P.S. Pikkuisen käsityöaiheesta.

SNY- paketista oli tullut pakettikortti. Täytyy iltapäivällä soittaa miehelle, että varmasti muistaa hakea paketin postista!! Jee!!

Fifi on lionnut aamupäivän vedessä, pitäisi kohta pingottaa. Hanna kysyi huivin kokoa, ennen pingottamista se oli 80*158cm.

Kevätpäiväntasausyllärihuiviin virkkasin eilen lopetuskerroksen. Pitäisi sekin laittaa likoamaan. ;o)

Fifi III

Eilen matkustettiin mummulaan Pohjanmaalle. Viiden tunnin matka meni yllättävän kivuttomasti, vaikka pysähdyttiinkin vain kerran Kalajoella. Lapset ei tapellut (kauheasti) eikä kiukutellut (hirveästi) eikä kukaan raakunut (kovasti). Eväät riitti ja karkkiakin oli sopivasti (ei sokerihumalaisia).

Mä neuloin matkalla fifiäni. Loppujen lopuksi kerä, joka ei pienentynyt millään, kutistui olemattomiin ja lanka, jota riitti ja riitti, loppuikin kesken. Fifi jäi ilman hienoa pykäreunaa. Purin kolme kerrosta viimeisesti kuviokerrasta ja neuloin tilalle muutaman ainaoikein kerroksen. Tylsää.. Lankaa huiviin kului tasan kaksi vyyhtiä. JOS olisi ollut täydet 100g vyyhdit, lanka olisi riittänyt.. mutta kun oli taas näitä "pikkusen vajaita, ei kukaan huomaa"- juttuja, pitihän se arvata, että kesken loppuu..

Lankana käsinvärjätty Opal (sukkalanka), jota kului noin 185g. Pingotan huivin vasta kotona, kuvassa sellaisena myttynä kuin se puikoilta lähti. Väri on loppujen lopuksi ihana ja olen tosi tyytyväinen. Laitan parempia kuvia sitten kotona.

Täällä on kylmempää kuin kotona (kauhea viima), mutta ihanaa höttölunta puissa ja noissa rikkaruohoissakin.. ;o)

Laskiaispäivän iltaa!

Mites ne laskiaispullat syödään?
Kermavaahto ja hillo ensin, sitten pulla, jos vielä tekee makeaa mieli. ;o)



Käsitöissä keskeneräisenä hätyyttelee kaksi huivia ja kärjestä aloitetut sukat. Outoa sikäli, että yleensä teen yhden työn kerrallaan! Sukat ei inspiroi yhtään, kevätyllärihuivia haluttaisi jatkaa, mutta päätin yrittää saada Fifini valmiiksi ennen kuunvaihdetta. Saisin Hamsteritiliini muutakin kuin säärystinparin. ;o)

Fifin lanka vain tuntuu olevan NIIN riittoisaa ja sitkasta sorttia, ettei se lopu ikinä. Yhden vyyhdin sain jo tuhottua, toinen vasta aloitettuna, tarkoitus olisi käyttää koko 200g ja saada mahdollisimman iso ja lämmittävä huivi. Pätkävärjätystä langasta neulon, ja vaikka värit on hyvät ja neuloessani nautin värien jatkuvasta vaihtumisesta, lopputulos ei ole kovin kaunis mutta ihan hauskannäköinen..

Laitan kuvia sitten valmiista tekeleestä.

Stressiä en kyllä ole jaksanut hamsterigrammoista ottaa!
Yhtenä päivänä innostuin huovuttamaan! Mitään suurta ja hienoa en saanut aikaiseksi, enkä kehtaa edes kuvata. Lampaanvillan haju tuntui aluksi nenässä mukavalta, mutta alkoi kohta kuvottaa, ja mun piti siivota apukeittiö perusteellisesti, että sain sen hajun pois. En ihan heti taida huovuttaa uudestaan, ei se niin kivaa ole..
Eilen jostain kummasta päähänpistosta otin ompelukoneen esille ja korjasin muutamat lasten housut (parit laitoin suosista roskiin). Kummallisia kromppakinttuja nuo meikäläiset, kun aina on housuissa polvet puhki. Lopuksi vielä ommellahurauttelin hantuukeihin ripustuslenkkuja katkenneiden tilalle. Kehtaan kyllä sanoa olevani tyytyväinen itseeni, sain sentään tehtyä kaksi _inhokkihommaani_ pois päiväjärjestyksestä! Jes!



Ensi viikko meillä onkin hiihtolomaviikko, ja lähdetään luultavasti koko viikoksi mummulaan Pohojanmaalle. Meidät on kerrankin oikein kutsuttu, miehelle on nimittäin luvassa puuhommia. ;oPP
Toivottavasti ehdin viikon aikana käväisemään Kauhavan Kangasaitassa, ja Seinäjoelta pitäisi löytää Fiona (käsityöliike).