Sivut

torstai 12. marraskuuta 2009

Lapaskuuta eletään

Vaan on se alkanut vähän ankeasti.
Yksiäkään lapasia en ole vielä edes aloittanut. Eilen selailin paria neulekirjaa sillä silmällä, mutta mikään malli ei iskenyt eikä kolahtanut.

Oman villatakkini etukappaleen olen saanut valmiiksi, sen jonka takakappaleen neuloin elokuussa ennen sukkasatoa. Neulominen tökkii edelleen, ja olenkin yrittänyt keksiä muuta ajankulua, käynyt sauvakävelemässä, lukenut muutaman dekkarin ja vain maataköllötellyt sohvalla. ;o)

HäjyFlikka sen sijaan on ollut ahkerana ja sai koulutyönä valmiiksi Lovikkaat. Harmi, etten hoksannut kuvata niitä ennen kuin hän vei ne kouluun näytille, mutta laitan sitten kuvan kun ne taas kotiutuvat.. tuli nimittäin nätit. Lisäksi HäjyFlikka neuloo kotikäsityönä sukkia. Toinenkin sukka oli jo lähellä valmistumista, kun verrattiin ensimmäiseen ja se oli paljon löysempää. Vähän mietin, että uskallanko edes ehdottaa purkamista, ettei lennä puikot silmille, mutta taitaa tyttö olla sen verran äitiinsä tullut, että purki ihan ilman murinoita koko jalkuinosan ja neuloo sitä nyt uudestaan kireämmällä käsialalla.


Perheen miesväki kävi viime lauantaina parturissa, mutta juniori ei ollut antanut leikata tukkaansa. Koska vaaleat, ohuet, kymmenen sentin mittaiset haivenat ei ole mitenkään nätit, päätettiin sitten kotona leikata poijan tukka. Ei muuta kuin valjailla köytettiin syöttötuoliin (jota ei muuten enää käytetä) ja isäntä hurruutteli koneella menemään. Juniori pisti vastaan viimeiseen saakka.. Tukasta tuli siisti, ja juniori oli itsekin siihen tyytyväinen, kävi monta kertaa peilailemassa itseään. Mutta tässä kuva itse leikkaustilanteesta. ;o)

8 kommenttia:

Mari kirjoitti...

No voi kurja, miten raukkaa kiusataan! ;) Meillä ei tenavat ole koskaan vastustelleet hiustenleikkuuta. Esikoisen tukka ajellaan koneella, ja kuopukselta on leikattu vasta kerran hiukset. Se tuntui olevan ihan mieluista puuhaa, joka kerta kun sakset nipsahtivat, kuopus tuumasi: "Nyt!" :) Ihan antoi saksilla leikata, mutta kunhan nuo haivenet tuosta vähän tuuhentuvat, niin varmaan koneleikkuuseen siirrytään hänenkin kanssaan. :)

catariina kirjoitti...

Itse olen kaikki hiukset pojilta aina leikannut, aiemmin saksilla nykyään saksilla ja koneella.
Joku isoista pojista oli niin vilkas juuri tuossa iässä kuin sun poika, että hiuksia leikattiin monena päivänä peräkkäin, karkkipäivänä aloitettiin, ei mua haitannut liikkua villin puoleksikynityn kanssa, kaikki sen tajusivat. Meillä valittavat herkästi, että kone nipistää ja kiskoo ja polttaa, siksi käytin saksia pienillä. joskus lipsahti korvalehteen ja siitä vasta tuli verta...No yhden lapsen äidit ei saa kauhistella, meidän monilapsisten äitien lastenhoito juttuja, hyviä kansalaisia suurperheissä kasvaa, sosiaalisia ja pärjääviä...
Iloa päivääsi.

Pirjo-Riitta kirjoitti...

Mä joskus aikoinaan kokeilin leikata lasten hiuksia, kun isommat oli pieniä. Esikoisen polkkatukasta tuli järkyttävä, mies paranteli leikkausjälkeä ja sitten vietiin vielä parturiin. ;oP Poikien tukkaa yritin muutaman kerran leikata koneella (ja se oli just tuota monen päivää puuhaa), mutta yhtäkkiä mulla oli kaksi vasenta kättä ja sormet solmussa. Siksi meillä käydään ihan oikeasti parturissa, vaikkakin liian harvoin.
Keskimmäinen poika kävi ekan kerran parturissa 1-vuotiaana, ja istua tönötti totisena kuin vanhat papat. Tää juniori on oma tapauksensa..

Marjut kirjoitti...

Minulla loppui tytön hiustenleikkaus siihen, kun puolipitkistä hiuksista piti vähän tasata latvoja. No, ne olivat aina eri pituiset ja lopulta tytöllä oli poikatukka. Onneksi se kasvoi äkkiä.

Villa Lankala kirjoitti...

Voi pikkuista! Nuo ensimmäiset hiusten leikkaamiset on usein tuskaa. Meillä poika ei tykännyt hiustenleikkaamisesta, mutta tyttö olisi istunut vaikka kuinka ja kauan parturin tuolissa paikallaan. Tuli sitten tuosta teidän pikkumiehestä isopoika;DDD

Matleena kirjoitti...

Teillä taidettiin tehdä nyt kuopuksestakin iso poika! Ja tuskin seuraavalla kerralla enää tarvii huutaakaan, kun hiuksia leikataan. Ainakin meillä kumpikin lapsi testasi jossain vaiheessa, saako huutamalla tahtonsa läpi. Ja kun se ei onnistunut, uskoivat kerrasta. ;) Tosin en muista, oliko huutoa hiustenleikkuussa alkuunkaan. Tytöllä oli pitkät hiukset ja niin hahvat ihan pienestä, ettei niitä tarvinnut juuri saksia. Pojan tukan leikkasi mies kai yläasteikään asti kotona, muuta en siitä muista. Jaa taidettiin me lukea Aku Ankkaa silloin pienempänä isän leikatessa hiuksia. ;)

Susa kirjoitti...

Voi pientä, kun tukka viedään :(
Muistan vieläkin meidän neidin ensimmäisen parturi-reissun. Istui parturin lattialla kädet pään päällä ja huusi kurkkusuorana. Sitten rauhoittui hieman kuin parturitäti kaivoi lelulaatikon esiin...Lopulta neiti istui sylissäni ja leikki leluilla, kun täti leikkasi tukan. Lähtiessä sai tarran mukaan. Nykyisin lähtee mielellään parturiin (tosin ikääkin on jo karttunut tuosta)

Outi kirjoitti...

Lapsi-raukka ja vielä kuvataan! On muuten neulominen vähissä täälläkin. Johtu ajan puutteesta, ei halusta. Tällä vauhdilla ne on HäjynFlikan sukat ennen mun sukkia valmiit.